Tekijä: Pirkko

4. Moos. 21 Apt. 5

4 Ms 21

Tästä luvussa on sisäisiä ja ulkoisia vihollisia. Sisäinen vihollinen on kiittämätön ja kapinoiva mieli. Kansa urputti Moosekselle, etteihän täällä ole sitä eikä tätä ja olemme kyllästyneet. Napinasta seurasi käärmeongelma, ulkoinen vihollinen. Käärmeistä selviytymiseksi Mooses sai Jumalalta ohjeen tehdä vaskesta myrkkykäärme, jota piti pureman saaneen katsoa, kääntää katse siis metallista tehtyyn käärmeeseen. Outo konsti. Silti se oli Jumalalta saatu ohje. Napinassa ja kapinassa vaati nöyryyttä suostua outoon pelastumisen menetelmään. 

Pysähdyn ajattelemaan aika ajoin, miten kummallinen Jumalan pelastussuunnitelma Jeesuksen ristinkuolemakin on. Jeesuksen puoleen kääntyminen on ainut mahdollisuus pelastua. Vaikka kuinka ottaisi ihmismieltä luonnolle antautua Jeesukselle, Jeesus on kuitenkin ainut tie.

Apt 5

Apostolien toiminta aiheutti myllerrystä. Viisas fariseus Gamaliel rauhoitteli tilannetta ohjeellaan: jos tämä oppi ei ole Jumalasta se raukeaa tyhjiin, mutta jos se on Jumalasta, sitä ei voi kukistaa. Viisas ohje. Evankeliumia ei ole voitu kukistaa. On toki monia oppeja ja ismejä, jotka ovat säilyneet nekin ajassa, mutta ikävä kyllä raukeavat tyhjiin viimeistään ajan rajan ylityksen yhteydessä tai viimeisellä tuomiolla. Pyhän Hengen kanssa on turvallista elää ja kuolla. Eikä Hänen olemassa olemisensa ole millään muotoa ihmisen mielipiteen varassa.

Pirkko

2. Moos. 38 Joh. 20

2 Ms 38

Laskelmat ilmestysmajan rakentamisesta tehtiin vasta nyt, kun rakennustyö oli jo pitkällä. Leeviläiset olivat pitäneet listaa käytetyistä tarvikkeista ja tekijöitäkin mainitaan. Uusitestamentillisen seurakunnan aikana Jumala pitäköön kirjaa, mitä olemme seurakuntana saaneet kokoon, mitä saaneet aikaiseksi ja mihin vaikuttaneet. Me emme nimittäin itse sitä syvimmiltään tiedä. Voimme vain olla osana Jumalan rakennustyötä ja pyytää johdatusta. Jeesus, mitä tänään.

Joh 20

Pysähdyttävää on, että Johannes toteaa jakeessa 30, että Jeesus teki paljon muitakin tunnustekoja opetuslasten nähden kuin mitä tähän evankeliumin kirjaan on kirjoitettu. Opetuslapset olivat aikanaan silminnäkijöitä paljossa ja näissä evankeliumeissa kerrotaan osittain, mitä he näkivät ja kokivat.  Johanneksen viesti on, että uskoisimme Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika ja että häneen uskomalla meillä olisi elämä hänen nimessään (31).  Elämä hänen nimessään antaa tarkoituksen ja syvän sisällön elämälle sekä vie paljon huolta pois. Kiitos Jeesus.

Pirkko

2. Moos. 37 Joh. 19

2 Ms 37

Ilmestysmajan puurakenteissa käytettiin akaasiapuuta. Luin kommentaarista, että se oli ainut puulaji, jota autiomaassa oli käytettävissä. Puulaji on ilmeisesti myös kovaa. Käytettiin siis sitä, mitä oli saatavilla. Jumalan ”rakennuksiin” käytetään sitä, mitä on olemassa ja käytettävissä. Joskus on helppo ajatella, että voisin kyllä, jos olisi sitä ja tätä, jos olisin sellainen tai tällainen, jos ei puuttuisi sitä ja tätä. Rakennetaan sillä, mitä on. Olemme kukin tärkeitä ”lautoja, kultaa tai kangasta” seurakunnan rakentumiseksi. Rohkeasti eteenpäin ja asettumaan seurakuntaan, vaikkapa kohtaamisryhmään.

Joh 19

Jeesuksen kärsimystie jatkuu ristille. Jeesusta ruoskittiin ja lopulta ristiinnaulittiin. Pohdin, millaista on olla työssä, jossa pitää olla väkivaltainen, käskettynä totella ylempäänsä. Tässä sotilaat ristiinnaulitsemisen jälkeen vielä jakoivat Jeesuksen vaatteet ja heittivät yhdestä vaatekappaleesta arpaa. Olikohan tuo tapa ja sitä kautta saatiin palkan päälle bonusta. Vai oliko kyseessä symbolinen tapa, jolla viedään viimeinenkin ihmisyyden ripe, vaatteet. Miltähän tuntui kotona ripustaa kuivumaan ristiinnaulittujen vaatteita? Miten työvuoron jälkeen nukutti, miten puolisona oleminen ja vanhemmuus sujuivat? Herra armahda. He eivät tiedä, mitä tekevät, niinhän Jeesuskin sanoi.

Pirkko