Tekijä: Pirkko

1. Moos. 9

Jos oli arkissa huolehdittu, miten eletään uudessa todellisuudessa, huoli oli ollut turha. Nooan perheen ”uuteen normaaliin” Jumala itse antoi ohjeita Nooalle ja hänen pojilleen, miten elää ja mitä syödä. Sateenkaari on Jumalan ja Nooan välisen liiton merkki. Liitot ovat Raamatussa Jumalan toimintatapa ihmisen kanssa. Sateenkaaresta muistamme nämä tapahtumat ja Jumalan lupauksen.

Luuk. 21

Tässä luvussa on kerrottuna temppelin hävitys, Jerusalemin hävitys ja Jeesuksen toisen tulemista ennakoivia asioita. Kaikista jakeista ei ole amatöörilukijan helppo tietää, mitä asiaa ne koskevat. Yhä uudestaan rakennun ohjeesta nostaa pää, kun ympärillä on kummallisia, vaarallisenkin näköisiä ilmiöitä. Ei siis ole ohjeena nostaa leukaa vaan pää. Päällä on vaikeuksien ja kauheuksien keskellä taipumus pudota alas. Jumala tietää sen. Katseeseen eteenpäin ja rohkeuteen on lupa ja sille nousee perustelu Isän Jumalan rakkaudesta ja huolenpidosta. Pelkän toivottelun varassa meidän ei siis tarvitse kaikkea huolestuttavaa kohdata. ”Nostakaa rohkeasti päänne pystyyn” (jae 28).

Pirkko

1. Moos. 8

Nooa odotteli perheineen arkissa. Tulevaisuus on varmaan mietityttänyt perhettä. Miten nyt aletaan elää, johonkinhan tämä vaihe päättyy, millaistakohan maan päällä on, selviydytäänkö entisillä tavoilla? Mitä kaikkea siellä lienevät pohtineet? Ainoastaan Nooalla oli kertomuksen mukaan kokemus siitä, että Jumala puhui. Viimein Jumala sitten puhui (jae 16) ja tuli kehotus lähteä arkista ja ottaa perhekunta mukaan. Lopuksi on Jumalan lupaus (jae 22): ” Niin kauan kuin maa pysyy, ei lakkaa kylvö eikä korjuu, ei vilu eikä helle, ei kesä eikä talvi, ei päivä eikä yö.” Meille tuttuja asioita, Jumalan lupaamina.

Luuk. 20

Jeesusta vahdittin, urkittiin ja hänelle asetettiin kysymyksiä, joihin hänen toivottiin kompastuvan. Ei onnistuttu. Jeesus esittää vastakysymyksen Daavidin pojasta ja Daavidin Herrasta (jakeet 41-44). Pohdin lukiessani, millainen vastaus olisi. Mitä sinä vastaisit?

Pirkko

1. Moos. 7

Tässä luvussa Jumala kertoo Nooalle suoraan, että kaikki muut kuin Nooan perhe jäävät veden alle. Silti Nooa tottelee Jumalan ohjeita ja puhetta (jae 5). Kun eläimet ja Nooan perhe olivat menneet arkkiin, Jumala sulki arkin oven (jae16). Jumala veti rajan, Nooalle ei tätä raskasta vastuuta annettu.  Kaikki ihmiset, eläimet ja kasvit jäivät veden alle paineeseen ja hapettomuuteen. Tämä on ainut selitys, miten fossiilit ja ruskohiili voivat syntyä. Kuulin asiasta telkkarista. Jos jokin kotilo tai puut jäävät maakerroksiin mullan alle tavallisissa oloissa, nehän vain mädäntyvät aikaa myöten.

Raamattumme tuo viisautta, jollaista ei haluta tai uskalleta ottaa vastaan. Maa oli veden vallassa 150 päivää (jae 24). Liikuttavan tarkka tieto. Tuona ajanjaksona Nooa ja perhe ehkä ehtivät toipua järkytyksestä ja pahimmista reaktioista, ehkä he jopa alkoivat vähitellen suuntautua uuteen. Jumalan jämpti tarkkuus on osa meidänkin johdatettua elämäämme. Mitä Jumalan tarkkuudesta havaitsemme tänään?

Luuk. 19

Jeesukselle haettiin ratsuksi aasinvarsa (jae 30 -) ja sillä hän ratsasti Jerusalemiin. Ehkä hän ratsasti jotain pääkatua pitkin, kun kansaa mahtui olemaan ympärillä. Jeesus puhkesi itkuun Jerusalemia lähestyessään (jae 41). Jeesus tiesi kaupungin tuhoutuvan myöhemmin. Pysähdyttävää. Kaiken tuhoutuminen lähitulevaisuudessa oli arvatenkin tuskallista tietää, eikä kenestäkään tuskin ollut itkun aiheen jakajia tai muuta tukea. Kannetaan rukouksessa toisiamme tänään. Itkuun voi olla aihetta menneessä, nykyisessä tai tulevassa. Pyhä Henki on Lohduttaja.

Pirkko