Tekijä: Tiina

Kol 2

 

Tätä kirjoittaessani täällä Jyväskylässä ollaan koronan leviämisvaiheessa. Yläkoululaiset ovat aloittaneet etätyöviikon. Etätöitä suositellaan jokaiselle, joka vain pystyy työskentelemaan etänä. Ryhmäkokoontumisia kehotetaan välttämään. Seurakuntien tilaisuudet on jo pitkään olleet netin kautta. Tänään on vaikea nähdä näiden rajoitusten loppua. Monia tämä väsyttää. Minua myös.

 

Mutta eipä näyttäneet kohtaamiset aina onnistuneen Paavalinkaan aikoina eikä hänellä ollut edes internettiä tai puhelimia käytössään! Tämän päivän kolossalaiskirjeen luvussa hän kertoo siitä, miten kovasti etätaistelee seurakuntalaisten puolesta. Osaa heistä Paavali ei ollut tavannut henkilökohtaisesti koskaan. Paavali kertoo taistelevansa rukoillen heidän puolestaan. Että he rakastaisivat toisiaan. Olisivat rohkeita ja oppisivat yhä syvemmin ja paremmin tuntemaan Jeesuksen. Että juurtuisivat Jeesukseen ja rakentaisivat elämänsä Hänen varaansa. Että heidän uskonsa kasvaisi ja vahvistuisi. Että he tulisivat täyteen Jeesuksen täyteyttä. Huikeita rukouksia. Huikeita näkökulmia. Olla täynnä Jeesusta.

 

Lähdetään tänään rukouksin vierailulle toinen toistemme luokse. Rukoillaan toinen toisilemme kaikkea tätä. Kenen luona sinä voisit käydä?

Tämän päivän luvussa Paavali kirjoittaa tärkeästä aiheesta avioliitosta. Ja tähän läheisesti liittyvistä näkökulmista, jotka voivat olla kipeitäkin näkökulmia. Naimattomuus. Leskeys. Avioerot.

 

Luodessaan maailmaa Jumala sanoi: ”Ei ole ihmisen hyvä olla yksinään. Minä teen hänelle hänelle kumppanin, joka sopii hänen avukseen……Herra teki…naisen ja vei hänet miehen luo…” 1 Moos 2:18-25. Meihin on jo luomisessa laitettu syvä rakastetuksi tulemisen ja kuulumisen tarve. Ja jo luomisessa Jumala ajatteli avioliittoa sellaiseksi, että siinä voisi ihmisen inihimilllisen elämän syvimmät tarpeet tulla kohdatuiksi ja täytetyiksi. Avioliitossa on siis kyse tosi tärkeästä asiasta. Kirkon virallisen opetuksen mukaan avioliitto on yhden miehen ja yhden naisen välinen liitto. Ja ihanteena olisi elinikäinen liitto. 

 

Ihannekuvat eivät aina toteudu. Joskus puolisot eivät saa liittoaan korjatuksi parhaista ponnisteluistaan huolimatta. Joskus avioero on pienempi paha vaikkapa lasten kannalta. Toisaalta meidän aikanamme näyttää moni avioero tapahtuvan liiankin heppoisin perustein. 

 

Aiheeseen liittyen muistan kuinka koskettavaa oli seurata Englannin kruununprinssi Charlesin ja Camillan vihkiäisiä TV:stä. Jos olet lukenut lööppilehtiä, niin tiedätkin, että heillä oli suhde jo silloin, kun Charles oli vielä naimisissa prinsessa Dianan kanssa. Diana ja Charles erosivat kohujen saattelemina. Mennessään uudelleen naimisiin Charles ja Camilla polvistuivat yhdessä synnintunnustukseen koko TV-kansan seuratessa. He tunnustivat papin johdolla syntistä ja saivat anteeksiannon. Hetki oli koskettava TV:kin katsojalle ja arvelen sen olleen koskettava myös asianosaisille ja heidän läheisilleen.

 

Anteeksiantamusta ja uudelleen aloittamisen armoa tarvitsemme jokainen. Yhä uudelleen ja uudelleen. Avioliitoissa. Naimattomina. Leskinä. Eronneina. 

 

Kuten olemme jo lukeneet miin, Korintin seurakunnassa oli monenlaista sotkua ja Paavali ohjeistaa seurakuntaa selkein sanakääntein. 

 

Päivän luvusta jäin miettimään jakeita 9-11. ”Ettekö tiedä, että vääryydentekijät eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö! Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden harjoittajat eivätkä epäjumalien palvelijat, eivät avionrikkojat, eivät miesten kanssa makaavat miehet, eivät varkaat eivätkä ahneet, eivät juomarit, pilkkaajat, eivätkä riistäjät. Tällaisia jotkut teistä olivat ennen, mutta nyt teidät on pesty puhtaiksi ja tehty pyhiksi ja vanhurskaiksi Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä ja Jumalamme Hengen voimasta.”

 

Kuulen tämän kohdan niin, että Paavali haluaisi minunkin katsovan taakseni omaan elämääni. Muistamaan sitä, mistä minut on kutsuttu Jeesuksen seuraan? Mistä Hän on minut pelastanut ja muistamaan sitä matkaa, minkä olen Jeesuksen kanssa kulkenut ja sitä hyvää, mitä Hän on elämässäni tehnyt. Etten palaisi entiseen vaan juurtuisin entistä syvemmälle Jeesukseen ja Hän saisi jatkaa hyvää työtään sisimmässäni.  

 

Roomalaiskirjeessä Paavali kirjoittaa: ”Tehän tiedätte, mikä hetki nyt on käsillä. Teidän on aika herätä unesta, sillä pelastus on nyt meitä lähempänä kuin silloin, kun meistä tuli uskovia. Yö on kulunut pitkälle, päivä jo sarastaa. Hylätkäämme siis pimeyden teot ja varustautukaamme valon asein. Meidän on elettävä nuhteettomasti niin kuin päivällä eletään, ei remuten ja juopotellen, siveettömästi ja irstaillen, riidellen ja kiihkoillen. Pukekaa yllenne Herra Jeesus Kristus älkääkä hemmotelko ruuumistanne, niin että annatte sen haluille vallan.” Room 13:11-14. Tällekin päivälle hyvät pukeutumisohjeet!