Esra 4, Apt. 24

Esra 4 Apt. 24

Päivän aihe: Jumiutuminen (pysähtyminen, paikoilleen jäänti). Vanhassa testamentissa temppelin rakennustyöt keskeytyivät. Uudessa testamentissa Paavalin lähetysmatka keskeytyi. Asiat eivät edenneet ja jumissa oltiin vuosia. 

Oletko sinä jumissa? Mikä sinua pidättelee?

Mietin että jumiutuminen ei pelkästään ole fyysinen tapahtuma, vaan se voi olla myös henkinen. Tämän päivän raamatun teksteissä etenemisen estivät muut ihmiset, mutta mietin että aika iso osa elämän esteistä (joiden takia jumiudutaan paikoilleen) nykypäivänä taitaa tulla oman pään sisältä. Esimerkiksi huono itsetunto, jäädään jumiin kun koetaan että ei minusta ole tämän enempään.

Tämän päivän raamatunkohdat ovat minusta rohkaisevia. Suurien hankkeiden ja jalojen päämäärien kohdallakin voi tulla pitkiä jumiutumisia. Mutta eteenpäin päästään ja pysähtymisen aikanakin Jumala pitää meistä huolen, kuten Paavalista vankeuden aikana. Kiitos Herra siitä. 

Siunausta ja hyvää kesää, t: tomppa

Esra 3, Apt. 23

Esra 3 Apt. 23

Tämän päivän teksteistä ja osittain eiliseen tekstiini liittyen tuli mieleeni: vanhasta irti pääseminen. Vanhan testamentin tekstissä osa haikaili vanhan temppelin perään vaikka uuden tekeminen oli menossa. Uuden testamentin luvussa juutalaiset reagoivat todella voimakkaasti Paavaliin ja niihin uusiin uskonnäkemyksiin joita hän oli tuomassa.

Mistä sinun on vaikea päästää irti? 

Ihminen kokee turvattomuutta. Oli siihen syytä tai ei. Me sidomme itsemme toisiin ihmisiin, tottumuksiin, käytäntöihin, aatteisiin, paikkoihin (ks.edellisen päivän kirjoitukseni kotiseudusta) yms. Näiden avulla saavutamme turvaa ja rauhan. Ja se ei missään nimessä ole huono asia. 

Mutta toisinaan irti päästäminen on edellytys eteenpäin menemiselle. Irti päästämistä saatetaan tarvita myös siihen että saa rauhan asettua aloilleen, pysyä siinä missä on tällä hetkellä. 

On ymmärrettävää että irti päästäminen ei ole helppoa. Ja se on prosessi joka voi kestää pitkään. Jeesus ja Pyhä Henki on tässä meidän kanssamme. Yksin ja omin voimin meidän ei tarvitse käydä läpi irti pääsemisen tuskaa ja uuteen siirtymisen turvattomuutta. Kiitos Herra että olet hyvä meitä kohtaan. 

–Tomppa

Esra 2, Apt. 22

Esra 2 Apt. 22

Tämän päivän teema: paluu kotiseudulle. Uuden testamentin puolella Paavalin paluu ei ole mennyt hyvin. Vanhan testamentin puolella paluuta oli pitkään ja hartaasti kaivattu ja nyt oli se oli tapahtunut. 

Mistä sinä olet tullut? Mikä on sinun kotiseutusi?

Osa meistä ei halua palata kotiseudulleen. Osa haluaisi mutta siihen ei ole mahdollisuutta. Osa palaa omasta halusta. Osa palaa kun on pakko. 

Paluu sinne missä synnyimme ja/tai kasvoimme voi olla myös henkinen tapahtuma. Pitkin elämää, vanhuuteen saakka palaamme toisinaan kotiseudulle ajatuksissamme. Osalle se on hyvä asia, osalla ei.

Minne tahansa me kuljemme niin fyysisessä maailmassa kuin ajatuksissamme, niin sinne Jeesus kulkee kanssamme. Ja tämä on hyvä muistaa. Voimme luottaa siihen että Jeesus myös ohjaa meitä jos vain sen sallimme. Joko palaamaan, pysymään paikoillaan tai menemään eteenpäin. Yksin ja omin voimin meidän ei tarvitse olla ja pärjätä, mikä on hyvin rohkaisevaa.  

–Tomppa