Hes. 8, Matt. 5

Hes. 8

Matt. 5

Kirkkovuosikalenterissa todetaan Tapaninpäivästä seuraavasti: 

”Toinen joulupäivä, ensimmäisen marttyyrin Stefanoksen ja hänen myötään kaikkien marttyyrien muistopäivä, muodostaa vastakohdan ensimmäiselle joulupäivälle. Jumalan pelastussanoma jakaa ihmiset sen vastaanottaviin ja sen hylkääviin, Kristuksen seuraajiin ja hänen vainoojiinsa. Jumala antaa Pyhän Hengen voimaksi jokaiselle, joka rohkeasti tunnustaa uskonsa Kristukseen.”

Tunnelmat vaihtuvat siis hyvin dramaattisesti ensimmäisen ja toisen joulupäivän välillä. Tänäkin jouluna monet meidän sisaremme ja veljemme maailmalla joutuvat kärsimään uskonsa takia. Joulu on erityisesti sellaista aikaa, jolloin vainotut kristityt kokevat väkivaltaa. Rukoillaan heidän puolestaan ja myös niiden puolesta, jotka heitä vainoavat.

”Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden vuoksi vainotaan: heidän on taivasten valtakunta. Autuaita olette te, kun teitä minun tähteni herjataan ja vainotaan ja kun teistä valheellisesti puhutaan kaikkea pahaa. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä palkka, jonka te taivaissa saatte, on suuri. Niinhän vainottiin profeettojakin, jotka elivät ennen teitä.” (Matt. 5:10-12)

Pekka

Hes. 7, Matt. 4

Hes. 7

Matt. 4

Joulupäivä. Jälleen sama kysymys: onkohan tämän päivän teksteissä mitään jouluista? Vaikka tekstit eivät kaiken kaikkiaan ole kovin jouluisia, sieltä löytyy viittaus Jesajan Messias-profetiaan (Matt. 4:14-16), joka täyttyy, kun Jeesus siirtyy Kapernaumiin.

”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus. [–] Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas.” (Jes. 9:1,5)

Tule, Herra Jeesus, siunaamaan joulupäivämme, jolloin kiitollisena muistelemme syntymääsi ja Isän Jumalan pelastussuunnitelmaa koko maailmalle!

Pekka

Hes. 6, Matt. 3

Hes. 6

Matt. 3

Jouluaatto. Onko tämän päivän teksteissä mitään jouluista? Aika vaikealta tuntuu niistä jouluisia elementtejä löytää. Jäin kuitenkin miettimään jaetta (Matt. 3:17):

”Ja taivaista kuului ääni: »Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt.»”

Voisi kai ajatella niin, että Jumala olisi voinut sanoa tämän saman lauseen jouluyönä, kun Jeesus syntyi. Rohkenisin ajatella jopa niin, että Jumala olisi voinut sanoa Jeesuksesta näin jokaisena päivänä (ehkä sanoikin) ja että Hän sanoo meistä jokaisesta jatkuvasti: ”Tämä on rakas lapseni, johon minä olen mieltynyt.”

Jokainen meistä, joka on saanut tulla Jeesuksen omaksi, on saanut kaksi valtavan suurta lahjaa: elämän ja iankaikkisen elämän. Molemmat ovat suuria ihmeitä. Eikö se ole varsin jouluinen ajatus?

Pekka