1. Aik. 24, Luuk. 17

1 Aik. 24

Luuk. 17

Spitaalisista vain yksi tuli pelastukseen, vaikka kaikki 10 kokivat ihmeparantumisen. “Jos he eivät kuuntele Moosesta ja profeettoja, ei heitä saada uskomaan, vaikka joku nousisi kuolleista” tuli mieleen edellisen luvun kertomuksesta rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta. Parannusihme oli todellinen, mutta sen hyöty jäi tavallaan vaillinaiseksi. Oliko niin, että muut yhdeksän “vain” parantuivat, mutta lopulta vain yksi pelastui. Jäivätkö muut siis hengellisesti kuolleiksi?

Kiitollinen samarialainen, joka oli Jeesuksen esiin nostama esimerkki, oli muukalainen ja hyljeksitty. Hän kääntyi  takaisin voidakseen kiittää hyväntekijäänsä. Hän oli saanut lahjana terveyden siinä missä yhdeksän muutakin, mutta vain hänelle se oli kutsu Jumalan luo. Ehkäpä muut olivat liian kiireisiä saamaan papilta todistuksen palatakseen normaaliin elämään. Hän oli kuitenkin se, joka palasi Jeesuksen luo sai häneltä pelastuksen. Onko kiitollisuus Jumalalle sellainen elämänasenne, joka saa aikaan uusia ihmeitä ja onnellisuutta elämään? 

Harmi, että muut eivät tajunneet Jeesuksen todellisuutta, sillä ”Joka yrittää turvata elämänsä, kadottaa sen, mutta joka sen kadottaa, on pelastava sen omakseen” (33)  Tai niin kuin Luukas (9:24) jo aiemmin totesi:“Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka sen minun tähteni kadottaa, on sen pelastava.” Paluu takaisin ilman Jeesusta voi olla suuri riski, jos sitä katselee vaikka Lootin vaimon esimerkin kautta (32). Hän haikaili menneeseen ja menehtyi. 

Miten sitten voi löytää Jumalan? On selvää, että Jumala on etsinyt kadonneita koko ajan paratiisista lähtien.” Missä sinä olet” (1. Moos 3:9). Tämä luku  kertoo siitä, että Jumalan valtakunta on meidän keskellämme. Vaikka kaikki eivät näe ja koe sen todellisuutta, se on suuri mahdollisuus tulla löydetyksi ja armahdetuksi. Jumala kutsuu ihmisiä puoleensa monin eri tavoin, ja meillä jokaisella on myös oma tarina siitä kerrottavanamme. Pyhä Henki ja Sana on usein johdattanut Jeesuksen luo. Jumalan valtakunta tulee Hänen kauttaan jokaiseen uskovaan ja on sisällisesti meissä. Siksi on hienoa, että saamme kutsua uskosta vieraantuneita mukaan seurakuntaan. Siellä voimme yhdessä kokea Jumalan läsnäolon ilmapiirin yhteisessä ylistyksessä, Sanassa ja rukouksessa sekä seurustelun sakramentissa.

Juha

1. Aik. 23, Luuk. 16

1 Aik. 23

Luuk. 16

Varsin outo on Jeesuksen opetus tämän luvun alussa. Miksi epärehellistä taloudenhoitajaa kehuttiin hyvästä toiminnasta? Siihen jäin vähän jumiin, koska se on ihan päinvastaista kuin mitä muutaman jakeen päässä sanotaan:” Joka on vähimmässä luotettava, se on luotettava paljossakin, ja joka on vähimmässä vilpillinen, se on vilpillinen myös paljossa” (10). Ei voi palvella kahta herraa, sekä Jumalaa että mammonaa.

Jeesus ei tässä kehu epärehellisyyttä vaan viisautta. Pitäisikö taloudenhoitajan nopeasta reagoinnista ja ongelmanratkaisukyvystä ottaa mallia uusien ja yllättävien tilanteiden selviämiseen? Olisiko kyse samasta kuin:”Minä lähetän teidät kuin lampaat susien keskelle. Olkaa siis viisaita kuin käärmeet ja viattomia kuin kyyhkyset “ (Matt 10:16).

Iäisiin asuntoihin pääsy ei kuitenkaan taida aueta väärällä rikkaudella hankittujen ystävien avulla. Tämä “viisaus”, jolla Jeesus puhuttelee rahanahneita fariseuksia menee ehkä sarkasmin puolelle. Heille tulee lisää löylyä kertomuksessa rikas mies ja Lasarus. Rikkaus ei itsessään ole pelastuksen este, mutta monta kertaa hidaste. Tuli mieleen kertomus eräästä rikkaasta miehestä. “Mutta Jumala sanoi hänelle: ’Sinä hullu! Tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta takaisin. Ja kaikki, minkä olet itsellesi varannut – kenelle se joutuu?’Näin käy sen, joka kerää rikkautta itselleen mutta jolla ei ole aarretta Jumalan luona” (Luukas 12: 20-21).

“Sydämen usko tuo vanhurskauden, suun tunnustus pelastuksen” (Room.10:10).  

Juha

1. Aik. 22, Luuk. 15

1 Aik. 22

Vallan siirtyminen sukupolvelta toiselle on tärkeä asia koko kansakunnalle. Jumala valitsi Salomon tehtävään hallitsemaan Isrealia 1.Aik 28:5 ja hän oli todennäköisesti aika nuori ottaessaan tehtävän vastaan. Daavid tiesi, että hän ei saisi rakentaa temppeliä. Nyt löytyi syykin tähän, jotan en ollut ennen huomannutkaan. Hän tahtoi kuitenkin auttaa tulevaa temppelinrakentajapoikaansa Salomonia selviytymään tehtävästä ja teki suuria valmisteluja ennen kuolemaansa. Kun tätä lukee, voi aavistaa, että Herralle rakennettava  temppeli tulee tosiaan olemaan niin mahtava, että sen maine leviää kaikkiin maihin. 

Rakennusmateriaalin, työmiesten ja maallisen mammonan lisäksi tärkein apu ja perintö oli kuitenkin Daavidin siunaus Salomolle. Daavid rukoilee pojalleen viisautta ja ymmärrystä ja apua, jotta hän pystyisi noudattamaan Herran lakia. “ Sinä menestyt, jos tottelet ja noudatat niitä käskyjä ja säädöksiä, jotka Herra on antanut Moosekselle Israelia varten. Ole vahva ja rohkea, älä pelkää äläkä lannistu! Ryhdy toimeen. Herra olkoon kanssasi. “

Me olemme nyt eläviä kiviä uuden liiton temppelissä. Monenlaisista Daavidin toimista ja vinkeistä voimme mekin varmaan ottaa vaarin ja olla tukemassa tämän temppelin rakentumista. Daavidin ohjeista saa varmaan vähän ideaa ja rohkaisua, miten tulee elää!

Luuk. 15

Luukkaan evankeliumi on kuulemma erityisesti hyljittyjen, kadonneiden ja epäonnistuneiden evankeliumi, jota luonnehtiikin erinomaisesti:  ”sillä Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan sitä, mikä kadonnut on.” (Luuk 19:10). Jeesuksen luokse uskalsivat tulla kaikki syntiset ja hän otti heidät vastaan (15:1-2). Tulevissa luvuissa näitä hienoja kohtaamisia riittää!

Tässä luvussa on kolme merkittävää etsimistä ja kadonneen löytymistä. Se on samalla sekä katoamisten ja hukkaan joutumisten luku että myös suuri löytymisten ja ilojuhlien luku. Kaikissa vertauksissa etsijät ja löytäjät kertovat jotain Jumalan rakkaudesta meitä jokaista kohtaan. Niissä korostuvat yksilön arvo ja ainutlaatuisuus. Jumala ei halua kenenkään joutuvan kadotukseen, vaan haluaa antaa jo nyt ilon ja yltäkylläisyyden hänen yhteydessään.

Ilo voi kadota kun ei enää kuule Hyvän Paimenen ääntä, vaan eksyy laumasta ja joutuu alttiiksi kaikenlaisille kiusauksille ja vaaroille. Tuli mieleen, että voisinko olla tarjoamassa apua ja ystävyyttä niille, jotka ovat yksinäisiä, tai olla edes kiinnostunut ja kysyä mitä kuuluu?  Myös kotona voi ilo olla jo käännetyssä muodossa “oli”, jos kadottanut jotain olennaista tärkeää vaikka suhteessa perheenjäseniin ja/tai Jumalaan. Silloin on syytä sytyttää valot ja etsiä kunnes löytää tai tulee löydetyksi. Tuhlaajapoikavertauksesta tuli huomioiduksi se, miten hyvät muistot isän kodista alkoivat vetää puoleensa omaisuutensa jo tuhlanneen sikopaimenena toimivaa nuorempaa veljeä. Tämä on hyvä muistaa, kun opetamme ja kasvatamme tulevaa sukupolvea Jeesuksen tuntemiseen! Onnelliset yhteiset hetket ja oman elämän esimerkki puhuttelevat usein enemmän kuin itse opetus. Armo ja anteeksianto koskettavat syvältä.

Juha