1. Moos. 34 Matt. 5

1. Moos. 34

Matt. 5

Autuaaksijulistuksissa on paljon asiaa, kun niihin pysähtyy. Ensimmäisenä Jeesus sanoo autuaiksi eli onniteltaviksi hengessään köyhiä. Siinä on kyse sisäisestä elämästä. Kertomus fariseuksesta ja publikaanista, Lk 18:9-14, on hyvä esimerkki tästä. Fariseus keskittyi omaan hyvyyteensä, kun publikaani puolestaan sanoi vain, että Jumala ole minulle syntiselle armollinen. Hän ei edes katsonut taivaaseen. Jeesuksen mukaan hän lähti vanhurskaana tuosta rukoushetkestä. 

Hengessään köyhällä ei siis ole mitään omaa tuotavanaan Jumalalle toisin kuin esim. rauhantekijällä tai toisia armahtavalla. Hengessään köyhä on kokonaan sen varassa, että saa Jumalalta tarvitsemansa. Hengellisesti epätoivoinen, vararikossa. Jos olet tässä tilanteessa, niin olet onniteltava, autuas. Tämä on Jeesuksen sanoma tässä kohtaa. 

On luonnollista ajatella, että tulen Jumalan eteen tuomalla omat onnistumiseni tai lahjani. Suhde Jumalaan ei ala siitä, mitä minulla on, vaan siitä, mitä minulla ei ole! Ensimmäisenä pitää ymmärtää se, että tarvitsen Jumalaa.

Onnellisia ovat ne, jotka tietävät tarvitsevansa Jumalaa. Miksi näin? Loppuosa lauseesta avaa tätä: sillä heidän on taivasten valtakunta. 

Mika

1. Moos. 33 Matt. 4

1. Moos. 33

Jaakobin ja Esaun kohtaaminen kuvataan tässä luvussa. Kohtaaminen oli rauhaisa ja ystävällinen. Nyt veljekset jatkoivat Jaakobin ehdotuksen mukaan erillään. Sitä en ymmärrä, miksi Jaakob lupasi kulkea Esaun perässä, mutta kulkikin eri suuntaan. Eikö hän uskaltanut kertoa tarpeestaan elää oman perheensä kanssa vai onko pohjimmiltaan kyse hengellisestä erottelukyvystä: Jaakob halusi seurata sittenkin Jumalaa, ei veljeään. Jaakobhan rakensi alttarin Israelin Jumalalle sinne, minne päätyi (jae 20).

Matt. 4

Tämä luku kertoo, että Jeesus muutti. Hän lähti Nasaretista ja muutti Kapernaumiin. Kartan mukaan hän asui edelleen Galileassa. Jakeesta 12 eteenpäin kerrotaan, että hän kulki eri puolilla Galileaa, opetti synagogissa ja paransi sairaita. Häntä seurasi joukko ihmisiä, jotka olivat kotoisin eri maakunnista. Todistus Jeesuksesta levisi jo tuolloin varsin laajalle alueelle. Ihmeitten näkeminen ja Jeesuksen opetus tuskin jäi kertomatta kotikontujen ihmisille. Nyt siunaan kaikkia, joiden on tarve kuulla evankeliumi näinä aikoina. Ehkä samoilta seuduilta, vaikkapa Syyriasta tulleet ovat täällä siksi, että tämäkin sukupolvi saa kuulla Jeesuksesta.

Pirkko

1. Moos. 32 Matt. 3

1. Moos. 32

Jaakob kohtasi Esaun, petetyn veljensä. Jaakob rukoili ja vetosi Jumalan lupauksiin. Hän oli taas ovela ja suunnitteli, miten selviytyä, jos Esau hyökkäisi perheen ja lauman kimppuun. Jaakob jakoi omaisuuttaan kahteen eri osaan. Sijoitukset piti hajauttaa kuin osakesalkku konsanaan.

Tämä luku kertoo myös kuuluisasta Jaakobin painista. Se on hiukan mystinen, mutta lopputulemana oli, että Jaakob sai uuden nimen, pysyvän vamman ja siunauksen. Hän arvatenkin muisti käymänsä painin koko loppuelämänsä ajan ontuessaan jokaisella askeleella.

Matt. 3

Johannes Kastajan toimintaa kuvataan tässä luvussa. Johannes Kastaja kohtasi Jeesuksen ja kastoi hänet. Johanneksella oli ymmärrys Jeesuksen asemasta ja omasta asemastaan suhteessa Jeesukseen. Raamattu ei kerro Johanneksen lapsuudesta eikä siitä, miten hänen äitinsä oli kertonut perheensä kokemuksista Johanneksen syntymään liittyen tai äitinsä ja Marian, Jeesuksen äidin kohtaamisesta (Luuk 1). Arvelen, että kaikki nämä oli Johannekselle opetettu. Johanneksen on täytynyt olla myös varsin tietoinen omasta kutsustaan, että hän on pystynyt valitsemaan toimintamallinsa ja uskaltanut toimia aikansa ”viisaita” haastaen.

Kun Jeesus tuli kastettavaksi, Johannes nöyrtyi. On siinä ollut fariseuksilla ja saddukeuksilla ihmettelemistä, kun hetkeä aiemmin sama Johannes oli kiivaasti puhutellut heitä ja sitten Jeesuksen kohtaamisessa mies muuttui. Saman kutsun sisällä voi siis olla hyvin erilaista toimintaa ja tarvetta joustaa sen mukaan, miten on tarkoituksenmukaista. Voimme elää pyhien yhteydessä ja olla kutsuttuja, vaikka eri tilanteissa ja ajankohtina toiminta saattaa näyttää ihan erilaiselta. Kutsu ja Kutsuja on sama.

Pirkko