Kategoria: Luemme Raamattua

Abram ja Sarai joukkoineen ovat olleet nyt kymmenen vuotta Kanaanin maassa. Jumalan lupauksesta on yli kymmenen vuotta eikä jälkeläisiä ole syntynyt. Abramille ja Saraille alkaa ikää karttua. Ehkäpä Sarai mietti, että pitää vähän auttaa Jumalaa ja ehdottaa, että orjatar voisi toimia synnyttäjänä! Poika syntyi, mutta hän ei ollut kuitenkaan se Jumalan lupauksen poika. Tästä seurasi monia hankaluuksia perheessä ja laajemminkin. 

Vaikka Sarai ja Abram ohittivat Jumalan ensimmäisen suunnitelman ja alkoivat järjestellä itse, niin Jumala armossaan piti huolta myös tästä pojasta ja orjataräidistä. Hagarilla oli kokemus siitä, että Jumala näkee hänenkin jokaisen askeleen. Ismaelin nimikin kertoo Jumalan huolenpidosta: Jumala kuulee.

 

Tämän luvun äärellä meitä kutsutaan luottamaan, vaikka joutuisimmekin odottamaan Jumalan lupauksien täyttymystä. Meidän ei kannata lähteä omin voimin ohittamaan Jumalan hyviä suunnitelmia. Jumalan suunnitelmat ovat meille ne parhaimmat, siksi kannattaa panostaa luottavaiseen ja kärsivälliseen odotukseen. Toimia vasta silloin, kun Hän kutsuu meitä toiminaan.

 

”Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.” Jer 29:11

 

Päivän luvussa korostuu Abramin läheinen, keskusteleva suhde Jumalaan. Jumalan kutsu Kaldean Urissa oli varmaan ollut niin vahva kokemus Abramille, että hän rohkeni lähteä pois isiensä maasta uuteen, tuntemattomaan. Jumala oli tullut todelliseksi. Läheinen keskusteluyhteys, kysymyksineen ja vastauksineen jatkuu. 

 

Jumala puhuu ja rohkaisee, kutsuu luottamaan itseensä. Abram tarkentaa ja kysyy. Jumala on luvannut, että jälkeläisiä tulee paljon, mutta vielä ei edes yhtä poikaa ole syntynyt. Herra toistaa lupauksensa. Ja taas kerran Abram luottaa Herran lupaukseen. Vielä Herra muistuttaa siitä, miten kaukaa hän on tuonut Abramin tähän hetkeen rohkaisten luottamaan, että Hän pitää lupauksensa loppuun asti. Abramin usko puhuttelee. Hän on matkannut uskossa jo pitkän matkan. Ja nyt Herra vielä kertoo, että tulee kestämään kauan ennen kuin Abramin jälkeläiset saavat luvatun maan omakseen. Eikä Abram sitä itse tule näkemään. 

 

Abramin esimerkki kutsuu meitä läheiseen, luottavaan suhteeseen Jeesuksen kanssa. ”Minä luotan siihen, että Jumala, joka teissä on aloittanut hyvän työnsä, myös saattaa sen päätökseen Kristuksen Jeesuksen päivään mennessä.” Fil 1:6

 

Tänään taistellaan ja taistelujen jälkeen Abram kohtaa Salemin kuninkaan Melkisedekin, joka oli Korkeimman Jumalan pappi. 

Monet VT:n henkilöt tai tapahtumat viittaavat Jeesukseen niin Melkisedkin. Ehkäpä Jeesus, joka on aina ollut olemassa, ilmestyi Meldisedekinä Abramille?  

Jumala oli antanut Abramille lupauksen, että hänestä tulee suuren kansan isä ja että Jumalan siunaus tulee Abramille ja hänen jälkeläisilleen. 1 Moos 12:1-3. 

Abrahamin sukupuusta syntyi aikanaan Jeesuskin, Jumalan tarkoittama siunaus meille kaikille. Matt 1. Melkisedekin siunaus Abramille kertoo minulle Jumalan pelastussuunnitelmasta. 

 

Tämä kaikki korostaa sitä, miten tarkkaan ja kaukaa Jumala on suunnitellut kaiken. Hänelle mikään asia tässä maailmassa ei ole tullut yllätyksenä eikä tule yllätyksenä. Hän ei yllättynyt siitä, että Eeva tarjosi Aatamille omenan ja että he söivät sitä. Hänellä oli suunnitelma jo silloin Jeesuksen lähettämisestä pelastamaan maailmaa. Hän ei ylläty mistään asiasta meidänkään elämässämme. Hänellä riittää halua, voimia ja keinoja auttaa meitä. Hänellä on varattuna apua yllin kyllin. 

 

”Herra, ole meille armollinen! Toivoen me katsomme sinuun. Ole joka aamu käsivarsiemme voima, hädän hetkenä pelasta meidät! 

Sinun tulevat päiväsi hän turvaa, hetkestä hetkeen, hänellä on varattuna apua yllin kyllin, viisautta ja tietoa. Siionin aarre on Herran pelko.” Jes 33:2,6