1. Moos. 21 Ilm. 14

1. Moos. 21

Tämä luku puhuu kaikkivaltiaan Jumalan lupauksista ja uskollisuudesta, ilosta ja naurusta. Jumalalle ei mikään ole mahdotonta toteuttaa. Jumala piti huolen Saarasta ja täytti antamansa lupauksen. Iisakin syntymässä voi nähdä samankaltaisuutta Jeesuksen syntymälle. Kummassakin tapauksessa tuli esiin Jumalan ihme. Lupausten varassa eläminen vaatii uskoa. Usko ja kärsivällisyys loppui jo Abrahamilta ja Sarailta aiemmin, ja palvelija Hagar synnytti Abrahamille lapsen vaimonsa pyynnöstä. Tämä lapsi Ismael ei ollut uskon lapsi, vaan omavoimaisuuden osoitus. Hänestäkin Jumala piti kuitenkin huolen. Jumala kuuli Hagarin pojan valituksen ja lähetti enkelin häntä auttamaan. ”Poika kasvoi aikuiseksi, ja Jumala oli hänen kanssaan” (20). Jumalan uskollisuus ja huolenpito jatkui ja hän lupasi Abrahamille, että myös orjattaren pojasta kasvaa suuri kansa. Näin Jumala armossaan lupaa myös meille:”Jos olemme uskottomia, hän pysyy silti uskollisena, sillä omaa olemustaan hän ei voi kieltää” (2. Tim. 2:13).

Nyt kun on meneillään Missio2022, niin voimme lukea missiokirjasta mielenkiintoisia tarinoita monista Jumalan ihmeistä. Löytämisen riemua on vaikea kuvailla, mutta se on jokaisella erilainen. Saaralle Jumalan lupauksen toteutuminen merkitsi iloa ja naurua, josta kertoo myös pojan nimi. Iisak on suomalainen muoto heprealaisesta nimestä Jitzhak (חָק), joka merkitsee ”hän nauraa”. Saara sanoi:” Jumala on antanut minulle aiheen iloon ja nauruun, ja jokainen, joka tästä kuulee, iloitsee ja nauraa minun kanssani” (6). Muistetaanko vielä rukouksin Missiota, jotta monet ihmiset voisivat iloita löydöistä Jumalan kanssa!

Minäkin koin eilen syvää sisäistä iloa, tyytyväisyyttä ja kiitollisuutta, kun monta päivää hukassa olleet ympin kokeet löytyivät. Niiden puolesta tuli usein huokailtua Jeesuksen puoleen! Kiitos Jeesus, että autat pienissä ja suurissa asioissa! Iloa ja naurua lisää, kiitos!

26.10.2022

Ilm. 14

Juha

1. Moos. 20 Ilm. 13

1. Moos. 20

Tämä kohta Abrahamin elämästä ei ollut muistissani. Huomioni kiinnittyi ehkä vähän epäolennaiseen asiaan, eli hänen epärehelliseen toimintaan eläessään siirtolaisen elämää. Pelko sai hänet valehtelemaan, koska hän pelkäsi henkensä puolesta ja vaimonsa menettämistä, Tämä tuntuu ihan riittävän hyvältä syyltä tällaiseen itsepuolustukseen. Jumala toi Abrahamin teon valkeuteen ilmestymällä unessa ko. kaupungin kuninkaalle Abimelekille. Koska Abimelek on toiminut vilpittömin mielin, hän sai elää. Abilemek otti asian esille Abrahamin kanssa, jonka rukouksen kautta Jumala päästi Abimelekin kirouksesta ja paransi hänen vaimonsa ja orjattarensa. 

Pelko voi saada usein käyttäytymään epärehellisesti. Pelko vaikeuttaa myös vaikeiden asioiden nostamista esiin, ja toisten miellyttämisen halu voi johtaa puhumaan hieman muunneltua totuutta, joka ei helpota yhdessä eloa. Toisaalta huomaan, että asioiden liioittelu ja tarinoiden “rikastaminen” on myös luonnollinen tapa saada huomioita itselleen. Ihmismieli toimii aika mielenkiintoisesti ja hallitsemattomastikin, jos ei ole tarkkana. Ihmispelko voi olla esteenä myös evankeliumin kertomisessa. Jumalan pelko on kai se ainut toivottava pelko näissä elämän tärkeissä suhteissa. Kun pelkäämme Jumalaa, meidän ei tarvitse pelätä ihmisiä eikä miellyttää muita saadaksemme hyväksyntää ja huomiota itsellemme. “Pelkoa rakkaudessa ei ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta. Joka pelkää, ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa” (1. Joh. 4:18)

Armoa ja rauhaa päivääsi toivotellen!

 

Ilm. 13

Juha

1. Moos. 19 Ilm. 12

1. Moos. 19

Eilisen luvun loppuosassa Aabraham keskustelee Jumalan kanssa Sodoman tilanteesta. Keskustelu kertoo Aabrahamin läheisestä suhteesta Jumalaan. Tämä keskusteluyhteys on varmaan kannatellut Aabrahamia koko pitkän matkan. Tämän päivän luvussa kerrotaan Sodoman järkyttävistä tapahtumista. Näiden lukujen tapahtumat kertovat minulle sekä Jumalan armollisuudesta että pyhyydestä. Jumala paljasti Aabrahamille suunnitelmansa tuhota Sodoma sen asukkaiden pahuuden tähden ja oli samalla valmis pelastamaan kaupungin, jos sieltä löytyisi 10 hurskasta. Lopulta Sodomasta pelastui vain Loot tyttärineen. Ja kaupunki tuhoutui. Muuten arkeologit ovat tutkineet Lähi-idässä n v 1600 eKr valtavassa meteoriitin räjähdyksessä tuhoutunutta kaupunkia. Tämän muinaisen ison kaupungin tuho sopii hyvin näihin Raamatun kertomuksiin Sodoman tuhosta.
 
Meillä on Jumala, joka tuntee ja tietää meidät ihmiset. Hän tietää, millaista elämää elämme, myös sen miten monissa asioissa olemme rikkoneet hänen tahtoaan vastaan. Yksilöinä ja yhteiskuntina. Hän on Jumala, joka rakastaa luomiaan ihmisiä, eikä tahdo, että kukaan hukkuu vaan, että jokainen kääntyisi Jeesuksen puoleen. 
Meitä kutsutaan  omana aikanamme Aabrahamin tavoin rukoilemaan oman kaupunkimme, oman maamme, Euroopan, koko maailman puolesta. Jumala odottaa meidän rukouksia ja on valmiina vastaamaan. 
 
”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen. Sitä, joka uskoo häneen, ei tuomita, mutta se joka, on jo tuomittu, koska hän ei uskonut Jumalan ainoaan Poikaan. ” Joh 3:16-18
 
 

Ilm. 12

Tiina