Kategoria: Luemme Raamattua

Aam. 5

Luku on otsikoitu kuolinvirsi Israelille. Jakeessa 6 kannustetaan etsimään Herraa, niin kansa saisi elää. Jakeet 8-9 sisältävät ylistystä Luojalle. Jakeessa 14 ohjataan pyrkimään hyvään, silloin Herra Sebaot olisi oleva kansan kanssa. Ovatkohan nämä muutamat lauseet synkähkön kuolinvirren sisällä yhtään lohduttaneet tai kutsuneet kääntymään?

Opetusta ja saarnoja kuunnellessa on usein jokin kohta, jopa sivulauseen puolikas, joka osuu kohdalle ja jää mieleen ehkä loppuiäksi tai ainakin joksikin aikaa rakentamaan ja kantamaan. Jumalan Sana ei tyhjänä palaa.

Hepr. 3

Heprealaiskirjeen ensimmäisessä luvussa mainitaan jakeessa 3, että Poika on Jumalan sädehtivä kirkkaus, hänen olemuksensa kuva ja hän ylläpitää kaikkea olemassa olevaa sanansa voimalla. Tässä luvussa jakeessa 4 sanotaan, että jokainen talo on jonkun rakentama, mutta Jumala on rakentanut kaiken.

Nyt tämä kommentointi jatkuu todella huteralla ymmärryspohjalla. Anteeksi oikeat fyysikot, en ymmärrä avaruuden massoja ja nopeuksia ja painovoimia, mutta pohdin silti. Nimittäin kuulin joskus pimeästä aineesta vai oliko energia, jonka väitettiin pitävän maailmankaikkeuden kappaleita koossa ja liikkeessä. En tiedä, miksi nimi on pimeä. Entä jos voima onkin Jumalan kirkkaus ja hänen sanansa. Minua ei kummeksuta, jos Jumala onkin se koossa pitävä voima. Paavalin kirjeessä kolossalaisille 1:17 on sama ajatus: ”Hän pitää kaiken koossa”. Fyysikot jatkakoot tutkimista, minä jatkan jalat maassa Jumalan voimassa.

Tämän sunnuntain aihe on Etsikkoaikoja. Kunpa löytyisi Jeesus Kristus jollekulle tänäänkin pelastajaksi kaikkine koossa pitävine voimineen ja niine kirkkauksineen, joita ihmisellä on mahdollisuus täällä maan päällä todeksi elää.

Pirkko

Aam. 4

Aamoksen sanoman tyyli jatkuu, Israelille oli luvassa tuomiota ja huonoa ja perustellusti. Kuinka Jumala odottaakaan, että hänen omansa kääntyisivät hänen puoleensa vaikeuksien keskellä. Olkoot vaikeudet pieniä tai ylivoimaisia, pyydetään niihin apua Jumalalta. Jumala haluaa kuulla vaikeudet ja umpikujat meiltä niillä nimillä, mitä osaamme niille antaa tai niitä kuvailla.

Hepr. 2

Tämä luku jatkaa Pojan aseman kuvaamista. Pysähdyin luvun loppuosaan, jossa jakeissa 14-15 opetetaan, että Jeesuksen kuoleman kautta on kukistettu Paholaisen valta. Hänellä oli kuolema vallassaan. Jeesuksen kuolema vapauttaa kaikki ne, jotka kuoleman pelosta ovat olleet orjina koko elämänsä ajan. Orjuudessa eläminen koko elämän ajan on pysäyttävää. Galatalaiskirjeen mukaan (5:1) meidät on vapauteen vapautettu, mihinkään orjuuden ikeeseen meidän ei tarvitse alistua.

Kukahan tänään tarvitsee sanoman vapaudesta.

Pirkko

Aam. 3

Tässä luvussa on lisää julistuksia tuomioista, joita perusteltiin kansojen elämäntapavalinnoilla. Jakeessa 7 on tuttu kohta, jossa todetaan, ettei ”Herra Jumala tee mitään ilmoittamatta suunnitelmiaan palvelijoilleen, profeetoille”. Lohduttavaa ja samalla hämmentää, kun ei oikein tiedä, kuka tai ketkä ovat profeettoja. Nämä Raamatun profeetat ovat nimeltä tuttuja, mutta muita on vaikeampi tunnistaa. On vain oikeastaan elettävä ja seurattava, mitä profeetoiksi nimetyt henkilöt ovat sanoneet ja miten asiat toteutuvat. Olemmehan kaikissa tilanteissa Jumalan tarkassa suojassa, tiedetään tapahtumia etukäteen tai ei. Kaikki on Jumalan kontrollissa.

Hepr. 1

Heprealaiskirje alkaa tömäkästi: ”Jumala puhui muinoin ja monesti ja monin tavoin isille profeettojen kautta…” Heprealaiskirjeen lukijat ovat siis heprealaisia ja tiesivät ja tunsivat nimeltä, ehkä syvemminkin, näitä profeettoja. Kirjoittaja jatkaa, että näinä viimeisinä päivinä Jumala on puhunut Pojan kautta, Poika on Jumalan kirkkauden säteily ja hänen olemuksensa kuva ja hän on istuutunut Majesteetin oikealle puolelle korkeuksissa (poimintoja jakeista 2-3).

Loppuluku avaa Pojan asemaa suhteessa enkeleihin. Tämän luvun perusteella enkeleillä on ihan erilainen asema Jumalan edessä kuin Pojalla. Kannattaa ajatuksella lukea kirjoittajan perustelut Pojan asemasta.

Enkelit ovat sellaisia hahmoja, että heidät on napattu kielenkäyttöön ja kuvataiteisiinkin varsin moninaisesti.  Joskus ihmisten väitetään kuoltuaan jopa muuttuvan enkeleiksi ja ties mitä höpöä enkeleistä uskotaan. Enkelit eivät ole kuolleitten henkiä, vaan saamani opetuksen mukaan Jumalan luomia olentoja ja tämän luvun mukaan palvelevia henkiä (jae 14).

Meille tärkeää on tieto, että Jeesuksella Kristuksella on Jumalan Poikana vahva asema. ”Hänessä me elämme, liikumme ja olemme” (Apt. 17:28).

Pirkko