Tekijä: Anna

Laul. 1

Laulujen laulu (Lauluista suurin) on kirja, jonka mukana olo Raamatussa ihmetyttää minua. Olen lukenut asiasta useamman hyvän selityksen, esim. kuinka siinä on vertailukohtana uskovan suhde Jumalaan. Onkin totta, että Jumala kutsuu meitä läheiseen ja tunnepitoiseen yhteyteen kanssaan. Minulle tämä kirja puhuu kuitenkin vahvimmin siitä, että Jumala on luonut kaikki ihmisyyden osa-alueet meille iloksi. Minusta on ihanaa, että Luojani antaa minulle luvan nauttia kaikilla aisteilla!

Mark. 7

Tämän luvun alku muistuttaa minua siitä, että me voimme astua harhaan oikealta tieltä kahdella tapaa. Ensinnäkin voimme kääntää selkämme Jumalalle ja hänen käskyilleen ja elää omien halujemme mukaan. Silloin teemme syntiä katumatta ja miettimättä seuraamuksia. Toinen suunta on eläminen omien tekojen varassa. Silloin noudatamme sääntöjä ylitarkasti ja keräämme itselle ”pisteitä”. Tällöin koen olevani muita parempi ja uskon ansaitsevani pelastuksen ja kiitoksen. Kumpikin on todellinen vaara kristittynä elämiselle.

Jeesus tuo esille, kuinka tärkeimmät asiat olivat jääneet fariseuksilla ja lainopettajilla yksityiskohtaisten sääntöjen varjoon. Fariseuksia ei nykypäivänä enää ole ja Jeesuksen sanojen vuoksi minä usein ajattelen heitä vain ”pahiksina”. Sitä he eivät kuitenkaan olleet. He olivat juutalaisista niitä, jotka olivat kaikkein kokonaisvaltaisimmin omistaneet elämänsä Jumalan käskyjen opetteluun ja noudattamiseen. Uskon, että meillä olisi heiltä opittavaa. (Paavalikin oli alun perin fariseus.) Jeesus kuitenkin näki mikä on tärkeintä. Ei tietyt teot, vaan Jumalan ja lähimmäisten rakastaminen koko sydämestä. Jeesuksen kritiikki on hyvä sovellus Rakkauden kaksoiskäskyn toteuttamisesta arkielämässä.

Jeesus opettaa asiasta lisää. Hän ei kumoa juutalaisten ohjeita siitä, mikä ruoka on puhdasta. Hän kuitenkin osoittaa, mikä on olennaisinta. Ei auta vaikka söisit kuinka puhtaasti, jos sisimpäsi on saastunut. Itse Jeesus kehottaa meitä keskittymään sisimpäämme – ajatuksiin, jotka johtavat pois tieltä kumpaan suuntaan vain. Olennainen kysymys onkin, kuinka saan sisimpäni puhdistettua, pysymään puhtaana ja estettyä saastumasta. 

Anna

Saarn. 12

Vaikka ajattelisimme, että kaikki palaa sinne mistä on tullut ja elämä on turhuutta, niin silti noudattamalla Jumalan käskyjä teemme maailmasta paremman paikan elää.  Näemme yhteiskunnassamme tällä hetkellä mitä käy, kun luovumme Jumalan käskyistä. Kuitenkin elämä Jumalan kanssa on paljon enemmän, kuin vain käskyjen noudattamista.

Mark. 6

Tässä luvussa tapahtuu paljon. Jeesus vierailee kotikaupungissaan, lähettää opetuslapset matkaan, ruokkii väkijoukon, kävelee vetten päällä ja parantaa sairaita. Hän on suosionsa huipulla. Kiistat sapatista, syntien anteeksi antamisesta ja Jeesuksen jumaluudesta eivät ole vielä alkaneet. Hän ei puhunut identiteetistään vielä, vaan näytti tekojen avulla kuka on ja mikä valta hänellä on. Jeesus oli niin suosittu, että väkijoukko seurasi häntä kaikkialle, eikä hän päässyt vetäytymään rauhaan edes serkkunsa kuoltua. Ainoastaan kotikaupungissaan Jeesusta ei otettu vastaan. 

Jeesus lähetti opetuslapset matkaan pareittain. Ketään ei lähetetty yksin. He lähtivät Jeesuksen ohjeistamina ilman matkatavaroita ja luottaen siihen, että Jumala pitää huolta. Jeesus lähetti heidät matkaan, vaikka he eivät tienneet kaikkea. Jumala toimi heidän kauttaan. Meidänkään tarvitse ei tietää kaikkea, jotta voisimme mennä tai että Jumala toimisi kauttamme.

Tuon kaiken kiireen ja ihmispaljouden keskellä Jeesus varasi aikaa rauhoittumiselle, rukoukselle ja Isän kanssa olemiselle. Tämän esimerkin mukaan minäkin voin löytää ajan kiireiden keskeltä ja varata aikaa yksin Jumalan kanssa olemiseen.

Elli

Saarn. 11

Näitä Saarnaajan luvun viisauksia kuulee välillä sanontoina. Harva niitä käyttävistä tietää, mistä nämä viisaudet on poimittu. Näitä lukiessa mietin, miten vähän ihminen on aikojen kuluessa muuttunut. Samat totuudet pätevät yhä ja Jumalan antama viisaus ei vanhene.

Mark. 5

Tämä luku on täynnä Jumalan voimaa. Kolme aivan uskomatonta kertomusta, jotka ylittävät tavalliset parantumisen rajat. Yhdessä kyse on pahoista hengistä ja mielenterveydestä, toisessa parantumattomasta pitkäaikaissairaudesta ja kolmannessa kuolleesta. Kaikki epätoivoisia tilanteita. Jeesus parantaa heistä jokaisen ja tuo heidät takaisin arkiseen vuorovaikutukseen. Miehen kanssa hän istuutuu juttelemaan ja antaa tälle tehtävän. Naisen vapauttaa syyllisyydestä ja synnistä ja tytölle kehottaa antamaan ruokaa.

Minua koskettaa, kuinka näissä ihmeissä yliluonnollinen kohtaa arkisen. Rukoukseni on, että osaisimme itse elää ja toimia samoin. Silloin antaisimme sekä mahdollisuuksia yliluonnolliselle, että tilaa arjen todellisuudelle. Ei olla niin kuin ihmiset, jotka etsivät taloudellista hyötyä ja ennakoitavuutta ja halusivat Jeesuksen lähtevät. Ei myöskään naureta Jeesuksen mahdollisuuksille, vaan luotetaan häneen.

Anna