Ps. 5, 2. Joh.

Ps. 5 2. Joh.

Sellaiset psalmit, kuten psalmi 5, ovat joskus vaikeita pilkkoa ymmärrettävään muotoon. Rukoileeko psalmin kirjoittaja Jumalan tahdon mukaisesti rukoillessaan rangaistusta pahantekijöille? Olen muistaakseni kuullut sanottavan, että  joitain psalmeja ei ole tarkoitus ottaa faktatietona Jumalan toiminnasta, vaan enemmän ihmisen ajatusten ja tunteiden kuvauksena. Ehkä se voisi päteä tässä? Näyttää nimittäin siltä, että psalmin kirjoittaja purkaa tuntojaan nimenomaan siksi, ettei paha saa palkkaansa maan päällä. Lisäksi on hyvä muistaa, että vaikka ajatus siitä, että hyville ihmisille tapahtuu hyviä asioita ja pahoille pahoja, on ehkä menestysteologiaa, tämän elämän jälkeen Jumalaan turvaavia odottaa lopulta palkinto, josta Jumalaan uskomattomat eivät pääse osalliseksi. Voihan psalmin kirjoittaja viitata myös siihen.

Toinen Johanneksen kirje painottaa kristittyjen yhteyttä, käskyä rakastaa sekä pesäeron tekemistä eksyttäjiin. Näistä kaikista on jo yksinään apua kristityn vaelluksessa, mutta varsinkin yhdessä ne luovat vahvan pohjan. Seurakuntayhteys ja rakkauden lain mukaan eläminen tuovat elämään merkitystä ja sisältöä, jota ei löydy muualta. Uskon, että niiden ollessa kunnossa ihminen on turvallisemmilla vesillä, mikäli hän haluaa tutkia erilaisia ajattelutapoja ja uskontoja (esimerkiksi Helsingin teologisessa tiedekunnassa uskovat painottavat seurakuntayhteyden tärkeyttä opintojen rinnalla!), mutta aina on silti hyvä koetella kaikkea ja valvoa omaa uskoaan. Uskon, että aika monet meistä erehtyvät luulemaan, että olemme kristittyinä täysin immuuneja ulkoisille vaikutteille, mutta valitettavan usein näkee, että aiemmin uskossaan vahva on pikkuhiljaa luopunut uskosta liikkuessaan muissa piireissä ilman toimivaa seurakuntayhteyttä. Ei ole väärin myöntää, ettei uskominen ole helppoa ja yksinkertaista: on siis aivan selvää, että kristityt tarvitsevat toisiaan pysyäkseen uskossa ja että joitakin ajattelutapoja ei voi hyväksyä, mikäli on kristitty.

Esteri

Ps. 4, 1. Joh. 5

Ps. 4 1. Joh. 5

Olisi aivan ihanaa saada joskus omakotitalo ja sinne läjäpäin Iittalan astioita. Olisi aivan ihanaa saada tyylikäs auto ja tukka, matkustaa lämpimiin maihin ja tilata viinilasillisia ravintoloissa ilman, että lompakkoon tarvitsee edes kurkistaa. Varmaan monelle ihmiselle onni edustaa ainakin vähän jotain tämän tapaisia asioita: huolettomuutta, elämyksellisyyttä, mielekkyyttä. Mutta entä jos onni on kuitenkin jotain paljon syvällisempää? ”Sinä annat sydämeeni suuremman ilon kuin kukaan saa viinin ja viljan runsaudesta.” Kun elämässä jossain vaiheessa tulee se piste, ettei mikään tunnu miltään, mikään ei johda mihinkään ja materiaan perustuva onni lopahtaa, on lohdullista tietää, että Jumalan suunnitelmissa kaikki on hyvin. Jumala antaa merkityksen, Jumala johdattaa kohti iankaikkisia päämääriä, Jumala tietää, mitä me tarvitsemme. Ja meidän suurin tarpeemme on pohjimmiltaan juuri Jumalan tunteminen.

Ensimmäisen Johanneksen kirjeen lopussa painotetaan Jeesusta ja sitä, miten Hänen kauttaan olemme osallisia iankaikkisesta elämästä. Olen miettinyt itse paljon kuolemaa kuluneena kesänä. Kuoleman tuntemattomuus ja lopullisuus on jotain ihmismielelle käsittämätöntä, enkä ainakaan itse voi väittää, etten pelkäisi sitä lainkaan. Onneksi Raamattu kuitenkin lupaa meille sen, ettei tämä elämä ole kaikki mitä on, vaan oikeastaan juuri kuolemamme jälkeen alkaa se todellinen, iankaikkinen elämä. Emme voi saada iankaikkisesta elämästä tieteellistä faktatietoa, mutta uskomalla ja luottamalla Jumalaan voimme ainakin kulkea sitä kohti luottavaisin mielin.

Esteri

Ps. 3, 1. Joh. 4

Ps. 3 1. Joh. 4

Jos olet kärsinyt unettomista öistä viimeisen puolen vuoden aikana, et ole yksin. Stanfordin yliopiston teettämän tutkimuksen mukaan jopa 37 prosenttia suomalaisista kärsii unettomuudesta vähintään kolmena yönä viikossa (Kaleva, 3.2.2014). Itsellänikin on ollut unettomia öitä useista eri syistä: mm. suorituspaineiden ja ihmissuhteiden takia. Olen saanut usein näihin tilanteisiin lohtua psalmista 3. Paitsi että psalmi puhuu levollisesta nukkumisesta Herran suojeluksessa, se myös lupaa, että Jumala pitää puoliani elämän vaikeissa tilanteissa. Mikäli uni ei meinaa tulla, voi yön pimeydessä hengitellä rauhallisesti syvään ja kertailla psalmin kauniita sanoja: ”Minä huudan avukseni Herraa, ja hän vastaa minulle pyhältä vuoreltaan. Minä menen levolle ja nukahdan, sitten herään taas aamuun. Koko yön Herra suojelee minua.”

Johanneksen kirjeen neljännen luvun alussa puhutaan vääristä profeetoista. Väärien profeettojen tunnistamiseksi meidän tulisi tarkistaa, millainen suhde profeetalla ja hänen levittämällään opilla on Jeesukseen. Törmäsin hiljattain termiin progressiivinen kristillisyys, jonka joissakin piireissä ajatellaan, että opetuslapset keksivät Jeesuksen kuolemalle merkityksen syntien kantamisesta jälkeenpäin, koska halusivat kunnioittaa tärkeää opettajaa. Vaikka olen nähnyt monenlaista kiistoja eri seurakunnissa mm. kasteesta, naispappeudesta, savulaitteiden käytöstä, käsien kohottamisesta ja ehtoollisesta, en ole koskaan halunnut tulla siihen johtopäätökseen, että pitäisin ihmisiä aukottomasti harhaoppisina. Mutta nyt kun joku sanoi itseään kristityksi, vaikkei uskonut Jeesuksen neitseelliseen syntymään tai syntien sovittamiseen, tulin siihen lopputulokseen, että vaikka tämän ihmisen taivaspaikasta en voi tietää, meidän termeillämme mitattuna en voi pitää häntä enää kristittynä. Jeesus on se juttu! Älä ikinä luovu hänestä. ”Joka tunnustaa Jeesuksen Jumalan Pojaksi, hänessä Jumala pysyy, ja hän pysyy Jumalassa.”

Esteri