Jer. 32, Apt. 4

Jer. 32

Apt. 4

Kun järjetön onkin järkevää

Elämän rakentaminen Jumalan varaan ja Jumalan neuvojen kuuleminen sekä niiden mukaan eläminen on kallioperustalle rakentamista (vrt. Matt. 7:24–27). On eri asia nyökytellä, myötäillä ja hymistellä Jumalan suuntaan sosiaalisen sopivaisuuden rajoissa ja tiputtaa keräyslippaaseen rahaa. Aivan toinen asia on tarrautua ja nojata kaikella voimallaan tai epätoivollaan Jeesukseen, kun mitään muuta, mikä kannattelee, ei ole:

”Ei kukaan muu voi pelastaa kuin hän. Mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole annettu koko taivaankannen alla.” (Apt. 4:12)

Ilman Jumalaa emme voi mitään. Emme ymmärrä edes pyytää häntä avuksi. Ja kun uskomme häneen, hän johdattaa tekemään meitä asioita uskon varassa. Jeremian yksi uskon varassa tekemä teko oli ostaa pelto kaupungista, jopa oli joutumassa viholliskansan valtaan ja tuhottavaksi. Jumala muistutti Jeremiaa (vapaasti käännettynä), että ”Osta sinä poika vain pelto. Tiedäthän sinä, että minä olen Jumala. Minulle mikään ei ole mahdotonta.” (Jer. 32:27–).

Jumalalla voi olla meillekin varattuna askelia ja tekoja, jotka näyttävät ihmisten silmiin järjettömiltä, mutta Jumalan näkövinkkelistä niissä on paljonkin järkeä. Jos meitä pelottaa, ja minua ainakin pelottaa, voimme pyytää ”Jeesus auta” ja silti rukoilla niin kuin ensimmäiset uskovat seurakunnassa:

”Anna palvelijoillesi voimaa pelotta julistaa sanaasi. Ojenna kätesi, niin että sairaat paranevat…” (Apt. 4:29–30).

Heli

Jer. 31, Apt. 3

Jer. 31

Apt. 3

Asian ytimessä

Pietarissa ei ole jälkeäkään siitä ylpeilystä ja omasta ponnistelusta, josta hänet evankeliumeissa tunnettiin. Apostolien teot kertoo Pietarista, joka on saanut Jeesuksen voiman. Siitä voimasta tietoisena ja siihen luottaen Pietari sanoo syntymästään saakka rammalle miehelle:

”—mutta sitä mitä minulla on, sitä minä sinulle annan. Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen nimessä: nouse ja kävele.” (Apt. 3:6).

Ja koska kyse on Jeesuksen, ei Pietarin voimasta, rampa kävelee. Järki meissä puistelee päätään, eikä voi ymmärtää tapahtunutta. Mutta toisaalta, mikä olisi luonnollisempi seuraus kuin sairaan paraneminen henkilöltä, joka itse on vähän aikaa aiemmin noussut kuolleista!

Meille voi piankin olla edessä tilanteita, joissa testataan, mihin loppujen lopuksi luotamme: itseemme ja omaan auttamiskykyymme, vai Jeesukseen, joka voi kaiken?

Jumala haluaa ja toivoo meiltä kaikkein eniten sitä, että uskomme Jeesukseen ja annamme Jumalan olla Jumala. Jumala on aina rakastanut meitä. (Jer. 31:1, 3).

Heli

Jer. 30, Apt. 2

Jer. 30

Apt. 2

Maailmanlaajuiseksi epidemiaksi

Meillä on kokemusta siitä, kuinka maailman toisella laidalla havaittu ja pienenä uutisena raportoitu tautiepidemia ylittää valtakuntien ja mannerten väliset rajat ja tavoittaa jokaisen maailman kolkan lyhyessä ajassa. Pian kaikkialla puhutaan vain siitä.

Apostolien tekojen 2. luku on saman kaltainen käännekohta, jossa paikallisesti tunnettu ja ihmetelty sanoma yhtäkkiä räjähtää maailman tietoisuuteen. Ihmeellistä on myös se, kuinka aiemmin oppilaan asemassa olevat Jeesuksen opetuslapset, kalastajia ja pikkuvirkamiehiä, ottavat yhtäkkiä lavan haltuun ja heistä tulee Jeesuksen ylösnousemuksen julistajia, jotka vieläpä puhuvat rohkeasti ja taitavasti eri maista Jerusalemin temppeliin tulleille juutalaisille heidän omalla kielellään.

Yhtenä päivänä tuhansia ihmisiä kääntyy uskomaan Jeesukseen. Ja kääntymys tapahtuu strategisesti tärkeällä hetkellä ja paikassa. Pian sanoma Jeesuksesta maailman Vapahtajana leviää eri puolille silloista maailmaa kotiinsa palaavien pyhiinvaeltajien matkassa.

Vain Pyhä Henki saa tällaista aikaan. Pyydetään mekin tällaista Pyhän Hengen täyteyttä ja vapautta elämäämme, koteihimme ja yhteisöihimme.

Heli