3. Moos. 4, Matt. 20

3. Moos. 4

Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! (Joh. 1:29)

Matt. 20

Vertauksen viinitarhan työmiehistä voi vielä ajatella liittyvän edellisen luvun kysymykseen Jeesuksen seuraamisen palkasta. Vertauksen mukaan kaikille työntekijöille on luvassa sama palkka riippumatta työn keston ja palvelun määrästä. Se kuulostaa kyllä aika epäreilulta, mutta kertoo Jumalan valtakunnan arvoista ja periaatteista. ”Kai minä saan omallani tehdä mitä haluan” (15). Armo ja pelastus eivät perustu tekoihin tai työn kestoon, vaan ovat anteliaan Jumalan lahjaa. Toisaalta mieleen tulee myös vanhempi veli tuhlaajapoikavertauksessa, jonka palvelemisen ilo oli jo hävinnyt. Riittääkö minulle, että saan armahdettuna syntisenä olla mukana Jumalan suuressa suunnitelmassa omalla paikallani ja lahjoillani? 

Sebedeuksen poikien äiti ei ehkä ollut paikalla kuulemassa äskeistä opetusta. Hän huolehtivana äitinä  pyytää Jeesukselta palvelusta pojilleen. Se on muiden opetuslasten mielestä epäreilua ja herättää närää. Jeesus ei lupaa pojille valtaistuinpaikkaa hänen lähellään, vaan kärsimystä ja kuolemaa uskon tähden. Sen sijaan Jeesus kehottaa kilvoittelemaan toisten palvelemisessa, sillä se on oikeaa suuruutta!

Tämän jälkeen Jeesus osoittaa seuraajilleen, mitä tarkoitti se, että Ihmisen Poika tuli palvelemaan. Hän osoittaa rakkauttaan kahta sokeaa kohtaan. Vaikka ihmiset käskivät heidän olla hiljaa, niin he huusivat entistä kovemmin:“Armahda meitä, Herra, Daavidin Poika.” Nämä kaksi saivat mitä pyysivät ja lähtivät seuraamaan Jeesusta. Jokohan opetuslapsilla usko kasvoi sinapinsiemenen kokoiseksi?

Jeesus, anna sydän avara, joka rakastaa ja iloitsee yhteisestä ikeestä kanssasi!

Juha

3. Moos. 3, Matt. 19

3. Moos. 3

Matt. 19

Luvussa Jeesus saa kysymysten ja ihmisten kohtaamisten kautta kertoa lisää Taivasten valtakunnasta. Aluksi fariseukset koettelivat häntä kysymyksellä avioliitosta ja erosta. Varsin pitkän vastauksen tiivistyksenä voinee sanoa, että elinikäinen avioliitto on Jumalan tahto. “Minkä Jumalan on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako” (6). 

Sitten Jeesus siunaa lapsia, vaikka opetuslapset yrittivät sitä estellä. Mieleeni nousi kaupunginkirkon alttaritaulu, jossa Jeesus siunaa lapsia. Oli myös mukava eilen olla kirkossa, jossa oli mukana lapsia. Istuin aika edessä, enkä kaikkia lapsia nähnyt, mutta kuulin sen hyvin;) On se hienoa, että meillä on paljon lapsia KohtaamisPaikassa ja heille järjestetään myös omaa ohjelmaa. Kiitos teille,  jotka olette mahdollistamassa sen ja ohjaatte lapsia Jeesuksen luo siunattavaksi!

Voiko rikas pelastua?  Voi, mutta se on vaikeaa:“Totisesti:rikkaan on vaikea päästä taivasten valtakuntaan”, sanoo Jeesus. (23).  Tämä rikas joutui pettymään Jeesuksen vastaukseen eikä lähtenyt häntä seuraamaan. Toisaalta tuli mieleen Sakkeus, joka oli myös rikas, mutta jonka Jeesus otti heti hoiviinsa. Vähän yleistäen voinee ajatella, että meillä kaikilla on varmaan ollut elämässä asioita, jotka ovat estäneet meitä lähtemään Jeesuksen seuraan. Jeesus näki tuon miehen sydämeen ja laittoi hänet valinnan paikalle.  Mark. 10:21 sanotaan, että Jeesus katsahti häneen ja rakasti häntä. Tuli vielä mieleen, että ehkä rikaskin voi olla hengellisesti köyhä:”Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta” (Matt. 5:3).

Rikkauden vaaroista ja rahanhimosta muistuttaa myös Paavali:”Rahaa haaliessaan jotkut ovat eksyneet uskosta ja tuottaneet itselleen paljon tuskaa” (1.Tim:16). Paavali kannustaa tekemään hyvää, keräämään rikkaudeksi hyviä tekoja ja jakamaan omaisuutta anteliaasti. Näin voi voittaa omakseen todellisen elämään. Ei varmaan helppoa, mutta ei ihan mahdotontakaan.

Opetuslapset olivat luopuneet kaikesta ja lähteneet Jeesusta seuraamaan. Hekin huolestuivat ja ihmettelivät kuullessaan edellisen keskustelun,  että kuka sitten voi pelastua ja kyselivät, että onko heille tästä mitään hyötyä.  “Jumalalle kaikki on mahdollista,” Jeesus vastasi pelastuskysymykseen. Hän oli itse vastaus ja tiesi, kuinka Jumala aikoo hoitaa pelastuksen ongelman. Siitä hän oli jo pikkuhiljaa alkanut kertoa entistä suoremmin seuraajilleen. Sen lisäksi Jeesus lupasi erityisesti opetuslapsille, että he saavat uuden maailman syntyessä hallita Israelin kahtatoista sukukuntaa.  Kaikille muille hänen nimensä tähden jotain tärkeää menettäneille luvattiin satakertaista takaisinmaksua kaikesta siitä, ja lopulta myös iankaikkista elämää. Vaikka en nyt ihan kaikkea tätä ymmärrä, niin voi sanoa, että aika paljon luvattu! 

Juha

3. Moos. 2, Matt. 18

3. Moos. 2

Ruokauhrien ohjeisiin oli jo vähän helpompi tutustua kuin edellisen luvun polttouhrilakiin, koska olen itsekin alkanut pikkuhiljaa opetella ruoan laittoa ja leipomista. Suolan käytöstä oli erityinen ohje: ”Mausta suolalla jokainen ruokauhrilahjasi. Älä jätä suolaa pois, sillä suola on Jumalan liiton merkki. Uhraa siis suolaa kaikkien uhrilahjojesi mukana” (13).

UT:n puolelta (Hepr. 13) löytyy tälläinen uhri kuin kiitosuhri. Olkaamme siis kiitollisia jokapäiväisestä leivästä ja osoittakaamme se vaikka ruoan siunaamisen avulla.

Matt. 18

Tämä luku kertoo otsikkonsa mukaan seurakunnan järjestyksestä eli kristittyjen yhteydestä ja sen haasteista. Miten elää ihmisiksi toisten kanssa? Ihmisen rikkinäisyys ja syntisyys vaikeuttaa usein myös seurakunnan elämää. Voidaan kilpailla opetuslasten tavoin vallasta tai asemasta. Kuitenkin sen, joka haluaa olla suurin taivasten valtakunnassa, on otettava mallia lapsesta. Lapsen nöyryys ja riippuvuus Taivaan Isästä on tärkeää. Monissa muissa kohdissa Jeesus myös muistuttaa opetuslapsiaan siitä, että suureksi voi tulla vain toisia palvelemalla. “Joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija” (Matt. 20:26”). On hienoa, kun saan opetella tuntemaan lisää sekä omaa pientä itseään että suurta ja rakastavaa Jumalaa. “Hänen täytyy kasvaa, minun pienentyä” (Joh 3:30).

Sen sijaan, että oman elämämme esimerkki tai maailman viettelykset johdattavat toisia harhaan ja lankeemukseen, pitäisi meidän oppia tukemaan ja nostamaan toinen toistamme. Hepr 10:24 sanotaan:” Pidetään toisistamme huolta ja kannustetaan toisiamme rakkauteen ja hyviin tekoihin.” Tämän lisäksi on tärkeää auttaa eksyksissä olevia takaisin yhteyteen.

Muutama viikko sitten oli iltapäivälehdessä otsikko, jossa kerrottiin, miten Raamatun teksti oli ollut niin sopimaton rippikirkkoon. Kieltämättä tämän luvun jakeet 8-9 ovat aika rajuja ja vaikeaselkoisia arkeen sovellettaviksi. Satuin katsomaan samana päivänä TV- jumiksen ja siellä saarnaaja selitti, mitä tämä käytännössä voi tarkoittaa.  Kiusausten ja viettelysten kanssa ei kannata leikitellä, vaan on tärkeä irtisanoutua niistä heti. Siksi on niin tärkeää torjua ilman kompromisseja kaikki, mikä aiheuttaa viettelyksiä. Jakeiden tarkoitus on opettaa meitä olemaan varovaisia ja pitämään kiinni omista rajoistamme heti alusta alkaen, jotta asiat eivät pääse karkaamaan käsistä. Tulipa mieleen myös sananlasku (ei Raamatun), joka varoittaa samasta asiasta:”Jos antaa pahalle pikkusormen, se vie koko käden.”

Sitten Jeesus neuvoo vielä siitä, miten ongelmia tulisi ratkaista seurakunnassa. Kirkkokuriksi tätä prosessia ehkä myös kutsutaan, vaikka nykyään ei liene enää käytössä kovinkaan paljon. “Kirkkohistoriasta tunnetaan lukuisia kirkkokurin ylläpitoon liittyviä säännöksiä ja rangaistuksia, jotka olivat pääasiassa häpeärangaistuksia. Nykyinen kirkkolaki ja kirkkojärjestys eivät tunne enää kirkkokuriin liittyviä rangaistuksia. Kyse on pikemmin sielunhoidosta kuin kirkkokurista” (https://evl.fi/sanasto/kirkkokuri/). Minulla ei ole tästä muuta kokemusta kuin se, mitä lapsuuden kodissani tapahtui. Muistan, miten meille kotiin tuli yhteisön delegaatio käymään ja katkaisi välit vanhempiin, koska meille oli hommattu TV, joka oli suuri synti. Kymmeniä vuosia myöhemmin vanhempieni ja tämän ko. yhteisön henkilöiden välit saatiin sovittua, josta varsinkin äitini oli kovin helpottunut. Luvun ohjeiden mukaan asioita tulee aluksi selvitellä kahden kesken ja sitten, jos on tarve, ottaa mukaan muitakin todistamaan väärin (synnin) tekemisestä. Jos tilanne ei selviä, kyseinen henkilö tulisi erottaa yhteydestä. Kaikki tämä olisi tehtävä rukoillen Jeesuksen yhteydessä. 

Ehkä on syytä siirtyä seuraaviin jakeisiin ja löytää sieltä tapa toimia, joka ainakin auttaa korjaamaan ihmisten välisiä suhteita ja helpottaa kaikkien elämää. Se on anteeksipyytäminen ja anteeksianto. Se ei tapahdu aina automaattisesti, vaan sitäkin on harjoiteltava. Jumalan valtakunnassa me olemme itse saaneet rajattomasti anteeksi, jota tapaa meidän tulee myös jatkaa eteenpäin elämässämme. “Ennen kaikkea pysykää kestävinä keskinäisessä rakkaudessanne, sillä rakkaus peittää paljotkin synnit” ( 1.Piet.4:8).


Juha