Tekijä: Kyyrä

1 Aik. 25

Luuk. 18

Ei tule koskaan lannistua rukoilemaan, kuten ei sekään leskivaimo lannistunut, jota tuomari ei suostunut auttamaan. Kyllä Jumala kuulee ja auttaa niitä, jotka päivin ja öin huutavat häntä avuksi (18:1-8). Jos ei rukoilla, niin sitten ei saada rukousvastauksia. Onkohan lopun aikoina tällainen kutsu rukoukseen ja usko sen mahdollisuuksiin kadonnut, vai mitäköhän Jeesus tarkoitti jakeessa 8? Minulle rukous ei ole helppoa. Itse huomaan aina laiskistuvan kun asiat ovat kunnossa ja elämä soljuu mukavasti eteenpäin. Kun sitten vaikeuksia ja murheita tulee, se ihmeesti aktivoi rukouselämääkin. Viime aikoina on työssä ollut aika rankkaa ja olen usein pyöräillessäni töihin jakanut sydämen huoliani Jeesukselle pyytäen viisautta ja apua. Monta kertaa asiat ovat menneet eteenpäin yllättävilläkin tavoilla ja usein olen kiitollisin mielin palannut kotiin. Kiitos Jeesus!

Rukous on vuorovaikutusta ja apua pyytäessä saattaa joutua myös tutkiskelemaan myös omaa itseään ja sydäntään. Vertailu toisiin ei ole rakentavaa, mutta kun saamme ymmärrystä omasta tilastamme, on tuo publikaanin rukous tosi puhdistava ja vapauttava:” Jumala, ole minulle syntiselle armollinen!” (13).

Jeesus näyttää esimerkkiä muille ottamalla vastaan lapset ja sokean kerjäläisen, joita muut eivät pitäneet arvossa. Mekin saamme olla  lapsenkaltaisia Jumalan lähellä. Ottakaamme valtakunnan lahjat ja kosketus vastaan niin kuin lapset, innokkain, odottavin ja turvallisin mielin. Isä pitää huolta lapsistaan! Lisäksi voisi pohtia Jeesuksen kysymystä:”Mitä haluat minun tekevän sinulle?” 

“Jeesus, Daavidin Poika, armahda minua!”

Juha

1 Aik. 24

Luuk. 17

Spitaalisista vain yksi tuli pelastukseen, vaikka kaikki 10 kokivat ihmeparantumisen. “Jos he eivät kuuntele Moosesta ja profeettoja, ei heitä saada uskomaan, vaikka joku nousisi kuolleista” tuli mieleen edellisen luvun kertomuksesta rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta. Parannusihme oli todellinen, mutta sen hyöty jäi tavallaan vaillinaiseksi. Oliko niin, että muut yhdeksän “vain” parantuivat, mutta lopulta vain yksi pelastui. Jäivätkö muut siis hengellisesti kuolleiksi?

Kiitollinen samarialainen, joka oli Jeesuksen esiin nostama esimerkki, oli muukalainen ja hyljeksitty. Hän kääntyi  takaisin voidakseen kiittää hyväntekijäänsä. Hän oli saanut lahjana terveyden siinä missä yhdeksän muutakin, mutta vain hänelle se oli kutsu Jumalan luo. Ehkäpä muut olivat liian kiireisiä saamaan papilta todistuksen palatakseen normaaliin elämään. Hän oli kuitenkin se, joka palasi Jeesuksen luo sai häneltä pelastuksen. Onko kiitollisuus Jumalalle sellainen elämänasenne, joka saa aikaan uusia ihmeitä ja onnellisuutta elämään? 

Harmi, että muut eivät tajunneet Jeesuksen todellisuutta, sillä ”Joka yrittää turvata elämänsä, kadottaa sen, mutta joka sen kadottaa, on pelastava sen omakseen” (33)  Tai niin kuin Luukas (9:24) jo aiemmin totesi:“Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka sen minun tähteni kadottaa, on sen pelastava.” Paluu takaisin ilman Jeesusta voi olla suuri riski, jos sitä katselee vaikka Lootin vaimon esimerkin kautta (32). Hän haikaili menneeseen ja menehtyi. 

Miten sitten voi löytää Jumalan? On selvää, että Jumala on etsinyt kadonneita koko ajan paratiisista lähtien.” Missä sinä olet” (1. Moos 3:9). Tämä luku  kertoo siitä, että Jumalan valtakunta on meidän keskellämme. Vaikka kaikki eivät näe ja koe sen todellisuutta, se on suuri mahdollisuus tulla löydetyksi ja armahdetuksi. Jumala kutsuu ihmisiä puoleensa monin eri tavoin, ja meillä jokaisella on myös oma tarina siitä kerrottavanamme. Pyhä Henki ja Sana on usein johdattanut Jeesuksen luo. Jumalan valtakunta tulee Hänen kauttaan jokaiseen uskovaan ja on sisällisesti meissä. Siksi on hienoa, että saamme kutsua uskosta vieraantuneita mukaan seurakuntaan. Siellä voimme yhdessä kokea Jumalan läsnäolon ilmapiirin yhteisessä ylistyksessä, Sanassa ja rukouksessa sekä seurustelun sakramentissa.

Juha

1 Aik. 23

Luuk. 16

Varsin outo on Jeesuksen opetus tämän luvun alussa. Miksi epärehellistä taloudenhoitajaa kehuttiin hyvästä toiminnasta? Siihen jäin vähän jumiin, koska se on ihan päinvastaista kuin mitä muutaman jakeen päässä sanotaan:” Joka on vähimmässä luotettava, se on luotettava paljossakin, ja joka on vähimmässä vilpillinen, se on vilpillinen myös paljossa” (10). Ei voi palvella kahta herraa, sekä Jumalaa että mammonaa.

Jeesus ei tässä kehu epärehellisyyttä vaan viisautta. Pitäisikö taloudenhoitajan nopeasta reagoinnista ja ongelmanratkaisukyvystä ottaa mallia uusien ja yllättävien tilanteiden selviämiseen? Olisiko kyse samasta kuin:”Minä lähetän teidät kuin lampaat susien keskelle. Olkaa siis viisaita kuin käärmeet ja viattomia kuin kyyhkyset “ (Matt 10:16).

Iäisiin asuntoihin pääsy ei kuitenkaan taida aueta väärällä rikkaudella hankittujen ystävien avulla. Tämä “viisaus”, jolla Jeesus puhuttelee rahanahneita fariseuksia menee ehkä sarkasmin puolelle. Heille tulee lisää löylyä kertomuksessa rikas mies ja Lasarus. Rikkaus ei itsessään ole pelastuksen este, mutta monta kertaa hidaste. Tuli mieleen kertomus eräästä rikkaasta miehestä. “Mutta Jumala sanoi hänelle: ’Sinä hullu! Tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta takaisin. Ja kaikki, minkä olet itsellesi varannut – kenelle se joutuu?’Näin käy sen, joka kerää rikkautta itselleen mutta jolla ei ole aarretta Jumalan luona” (Luukas 12: 20-21).

“Sydämen usko tuo vanhurskauden, suun tunnustus pelastuksen” (Room.10:10).  

Juha