Tekijä: Kyyrä

Ps. 24 Ilm. 17

Ps. 24 Kohotkaa korkeiksi portit!

Tuli mieleen Kristuksen toinen tuleminen, ja kun tarkistin, niin adventin aikaan luetaan tätä Psalmia kirkossa. Toisena adventtina odotellaan saapuvaa kuningasta ja Jumalan valtakunnan kunniaa. Vähän aiemmin on tuomiosunnuntai, joka muistuttaa viimeisestä tuomiosta, jolloin Jumalan oikeudenmukaisuus toteutuu ja paha saa palkkansa. Jeesuksen tullessa kuninkaana kaikki joutuvat tuomarin eteen tilille.

Luvussa kysytään aiheellisesti, että kuka saa nousta Herran vuorelle ja astua pyhään paikkaan. Kenelle Herra suo siunauksensa ja kenet katsoo vanhurskaaksi? Vastauskin on odotettu:”Se, jolla on viattomat kädet ja puhdas sydän” (3).

Minä haluan liittyä jakeen 6 porukkaan pyrkimään Jumalan luo ja etsimään Jumalan kasvoja! Minullahan ei ole tosin muuta tarjolla syntieni lisäksi kuin Jeesus, mutta onneksi se riittää Raamatun mukaan:”Tämän minä olen kirjoittanut teille, jotka uskotte Jumalan Pojan nimeen, tietääksenne, että teillä on iankaikkinen elämä” (1. Joh. 5:13).

Juha

Ps. 23 Ilm. 16

Ps. 23 Herra on minun paimeneni

Ristin juurelta siirrytään vertauskuvaan, jota myös Jeesus käytti Joh 10:ssä. Tämä psalmi on varmaan yksi kaikkien tunntetuimmista ja rakkaimmista, eikä syyttä. Siinä vakuutetaan Jumalan henkilökohtaista huolenpitoa ja ohjausta joka hetki. Hyvä Paimen on läsnä ja lähellä eikä koskaan hylkää. Hän tietää mitä tarvitsen ja kaipaan. Jumalan lapsena ja Hyvän Paimenen lampaana voin omistaa tämän Psalmin henkilökohtaisesti ja hyräillä sitä tarpeen vaatiessa tai ihan vain omaksi iloksi! Muistan kuulleeni, että koska Psalmit ovat lauluja ja runoutta, ei niitä välttämättä kannata ruveta liikaa analysoimaan, vaan lukea niitä vaikka ääneen antaen Sanan upota sydämeen!

Lähtekäämme  Hyvän Paimenen seuraan: ”Hän kutsuu lampaita nimeltä ja vie ne laitumelle” (Joh. 10:3). ”Minä olen hyvä paimen. Minä tunnen lampaani ja ne tuntevat minut” (Joh. 10:14).

Juha

Ps. 22 Ilm. 15

Ps. 22 Jumala, miksi olet minut hyljännyt ?

Edellisen luvun menestys vaihtuukin menetykseen ja kurjuuteen. Luvusta nousevat esille Jeesuksen sanat ristillä! Viimeisinä hetkinään Jeesus puhui tämän Psalmin jakeita. Daavidilla oli siis ollut kovin samanlaisia tuntemuksia jossakin vaiheessa elämäänsä ja niitä kuvaillessaan hän kertoi ehkä tietämättään, mutta Pyhän Hengen innoittamana, Jeesuksesta!

Elämään kuuluvat myös vastoinkäymiset, ja lopulta kaikkien on kohdattava elämän rajallisuus. Tässä ajassa vastoinkäymisiä tulee mielestäni joillekin ihan kohtuuttoman paljon. Herää kysymyksiä. Miksi näin? Missä olit Jumala? Vaikka vastauksia on vaikea saada ja asioita järjellä ymmärtää, niin jotain voin tehdä asian hyväksi. Kärsivää lähimmäistä ei saa jättää yksin, vaan meitä kehotetaan kantamaan toisten kuormia ja rakastamaan lähimmäistä. Siksi on tärkeä mennä kärsivän ihmisen lähelle kyselemään, että voisinko auttaa jotenkin.

Onneksi luku kääntyy loppua kohden Jumalan uskollisuuden ja hyvyyden ylistykseen! Hänestä saa kertoa hyvää myös lapsille ja sitä kautta vastedes syntyvälle kansalle! (32) Voimme luottaa onnelliseen loppuun!

Juha