Tekijä: Kyyrä

2. Aik. 20
Matt. 15  Jumalan käskyt ja ihmisten säännöt

Luvun alussa Jeesus haastaa meitä pohtimaan miten elää oikein käskyjen ja perinnäissääntöjen sekamelskassa. Tämä laittaa miettimään, mitkä arvot ja periaatteet ohjaavat elämääni?  Ovatko ne Jumalan valtakunnan periaatteita vai jotain muita. Varsinkin kun nykyisin monet vanhat ja hyvätkin säännöt väännetään uusilla tulkinnoilla uuteen uskoon, niin vastaukseksi tulee vähän samanlainen hämmennys kuin fariseuksillakin ja lainopettajilla oli. Keskittyminen Jumalan käskyjen tarkkaan noudattamiseen, ja sekä oman että vähän lähimmäisenkin elämän vahtimiseen ei ainakaan tuota hyvää hedelmää. Riittääkö 10 käskyä, vai olisiko se suurin käsky, eli rakkauden kaksoiskäsky riittävä oikeassa suunnassa pysymiseen? Mitäpä jos suuntaisi ajatukset Jeesuksen hyvyyteen ja armahtavaisuuteen? Tuleepa mieleeni kohtia Raamatusta, jossa Jumalan valtakunnan etsimistä ja Herran kirkkauden katselemista kuvataan tärkeinä luonteen ja ihmisenä kasvun tekijöinä. Kun suunta on itsestä ulospäin se antaa toivon näkökulman. ”Sinulla on ikuisen elämän sanat,” sanoi Pietari Jeesukselle.

Toinen asia, mihin jäin jumiin tällä kertaa oli puheen ja sydämen yhteenkuuluvaisuus. Jakeessa 18 on asiasta mielenkiintoinen kuvaus: ”Mutta se, mikä tulee suusta ulos, on lähtöisin sydämestä, ja se saastuttaa ihmisen”.  Pari lukua aiemmin puhuttiin samasta asiasta: ”Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu. Hyvä ihminen tuo hyvyytensä varastosta esiin hyvää, paha ihminen pahuutensa varastosta pahaa (Matt. 12:35). Saastaisuus ei poistu ulkoisesta puhtaudesta huolehtimisen avulla. Käsien peseminen ehkäisee kyllä flunssatartuntaa, mutta syntistä sydäntä se ei pese puhtaaksi. Tunnustaminen ja totuus vapauttaa ja puhdistaa. (1. Joh. 1:8-9)  

Sydämen tila näkyy puheessa. Puhe kertoo mitä on sydämessä, sillä ajatuksissa, sanoissa ja teoissa murtautuu esiin ihmisen paha tai hyvä tahto. Turhaan ei sananlaskuissa varoiteta (4:23, 24) että ”Ennen muuta varjele sitä, mikä on sydämessäsi – siellä on koko elämän lähde. Älä päästä suuhusi petollisia puheita, pidä vilppi loitolla huuliltasi.”

Voisiko myös ajatella niin, että kun kiität ja puhut  hyvää, se vahvistaa ja parantaa sydäntäsi ja elämän laatua! Meillä on ”Huomaa hyvä”- teema menossa koulussa. Siinä pyritään etsimään, huomaamaan ja sanallistamaan hyviä asioita ympärillämme. Hyvillä sanoilla luomme positiivista ja kiitollista ilmapiiriä ja vahvistamme toisiamme. Muistakaamme ruokkia itseämme myös Jumalan Sanalla päivittäin!

Paavali tunsi myös tämän periaatteen: ”Lopuksi veljet, ajatelkaa kaikkea mikä on totta, mikä on kunnioitettavaa, mikä oikeaa, puhdasta, rakastettavaa ja kaunista, mikä vain on hyvää ja ansaitsee kiitoksen. Tehkää sitä, mitä olette minulta oppineet ja vastaanottaneet, mitä olette minulta kuulleet ja minusta nähneet. Silloin rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne” (Fil. 4.8-9).

Juha

1. Aik. 17
Matt. 1   Jeesuksen Kristuksen, Daavidin pojan ja Abrahamin pojan sukuluettelo.

Aiemmin ei tällainen sukuluettelo ole kovin paljon jaksanut kiinnostaa, mutta nyt tätä lukiessa muistui mieleeni Israelin matkakokemus. Kun menin rukoilemaan itkumuurille, tuli mieleeni rukoilla Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalaa lisäten samaan ketjuun isäni Hannun nimen. Koin voimakkaasti, että minulla on oma osa ja tehtävä tässä sukupolvien ketjussa, jossa isät kertovat seuraavalle sukupolvelle Jumalan ihmeteoista sekä sanoin että oman vaelluksensa kautta. Rukoilin, että voisin suorittaa oman tehtäväni ja kutsuni hyvin loppuun saakka. Se tuntui juhlalliselta ja todelliselta.

Evankeliumin kirjoittaja Matteus oli juutalainen. Hän asettaa Jeesuksen juuret juutalaisuuteen ja juutalaisten historiaan, jotta kristityt eivät unohtaisi juutalaisia juuriaan. Meillä on juuret Aatamiin saakka. Sukulinja johtaa Aabrahamin valinnasta Daavidin kautta Jeesukseen ja osaksi meidän identiteettiämme kristittyinä. Meitä kehotetaan myös VT:n pappien ja johtajien tavoin rakentumaan pyhäksi kuninkaalliseksi papistoksi, jonka tehtävänä on toimittaa Jumalalle otollisia hengellisiä uhreja. Olemme myös valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo ja Jumalan oma kansa. (1 Piet. 2:5,9)

Identiteettimme kristittynä on siis osa Jumalan suurta suunnitelmaa. Tämä ajatus innostaa,  vastuuttaa ja valtuuttaa yhtä aikaa. Siihen on hyvä liittyä ja laittaa omat kortensa kekoon yhdessä muiden kanssa.

VT:n lukukappale kertoo Daavidin, yhden Jumalan luottomiehen, elämän loppuvaiheista. Daavid saa profeetta Natanin kautta viestin Jumalalta, jossa kerrotaan Daavidin tulevista sukupolvista. Hänen sukunsa saa pitää valtaistuimen ikiaikoihin asti! Daavid vastaa kiittäen ja rukoillen, että saisi ikuisesti palvella Herraa!

”Kiittäkää Herraa sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti!” (Ps. 136:1)

Juha

2. Kun. 12
Ilm. 9

Terveiset Israelista! Tulin eilen ensimmäiseltä reissulta, joka oli samalla ns. ryhmämatka. Meillä oli viikon verran Raamatun opetusta Penan johdolla alkuperäisissä maisemissa. Moni asia ja kertomus sai vähän uudenlaista kokemusperäistä näkemystä monen tuhannen vuoden ajalta. Suosittelen lämpimästi. Jerusalemin vanha kaupunki ja itkumuuri tekivät vaikutuksen, kuten myös Pietarin kalansaaliin tapahtumat Gennesaretin järven rannassa. Alueelle tyypillisestä poliittisesta pelistä saimme myös kokemuksen Jerusalemin yössä kuulemistamme jyrähdyksistä, joita aamulla tulkitsimme Gazan alueelta ammutuiksi raketeiksi. Joku tosin kertoi heränneensä ukonilmaan!? Lisäksi USA käytti viime viikolla vaikutusvaltaansa ja ilmoitti tunnustavansa Israelin 6 päivän sodassa 1967 hallintaansa saaneen Golanin kukkulan Israelille kuuluvaksi.

Tämän päivän lukukappaleet kertovat sekä kuningasten ajasta että myös tulevasta. Kuninkaasta kerrotaan tällä kertaa hyvää:” Joas teki koko ikänsä sitä, mikä on oikein Herran silmissä, koska pappi Jojada oli kasvattanut hänet” (3). Joasin tavoitteena oli korjata temppelin vauriot, mutta homma ei nuoren kuninkaan käskystä lähtenytkään liikkeelle. Oliko siihen syynä ollut kuninkaan nuoruus vai pappien huoli omasta toimeentulosta, sillä vasta kolmekymppisenä hän sai pappi Jojadan avulla korjaustyön liikkeelle ja luottamus kerättyjen rahojen keräyksestä ja käytöstä temppelin korjaukseen syntyi. Toinen episodi oli Syyrian kuninkaan sotaretki Gatia ja Jerusalemia vastaan. Siitä Joas selvisi ostamalla rauhan kaikilla temppelin uhrilahjoilla ja kullalla. Loputkin varat siis menivät papeilta. Lieneekö tämä ollut syynä siihen, että omat miehet tekivät salaliiton ja surmasivat kuninkaansa.

Ilmestyskirjassa kerrotaan ihmisiä kohtaavista vitsauksista, jotka tuottivat tuskaa ja kuolemaa. Viides ja kuudes enkeli päästivät torven soitollaan vitsaukset valloilleen. Ainoastaan ihmiset, joilla oli Jumalan sinetti otsassaan, säilyivät vahingoittumattomina. Varsin yllättävää oli, että ne ihmiset, jotka eivät kuolleet vitsauksiin, eivät kääntyneet Jumalan puoleen (20-21). He kumarsivat yhä pahoja henkiä ja epäjumalankuvia sekä jatkoivat huonoa elämäänsä. Kyllä pahalla on myös valtava voima!

Jumalalla on onneksi tilanne hallinnassa. Jae 15 antaa ymmärtää, että kaikella on mm. tarkka määräaika. Tämä kaikki historia ja tulevaisuus on siis His Story!

Juha