Tekijä: Mika Mouhu

1. Sam. 30

Suru on asia, joka koskettaa meitä kaikkia ainakin jossakin vaiheessa elämää. Suru tuottaa ainakin itselle itkun, itku ei vie pois surua, mutta tuntuu jotenkin helpottavan sitä. Itkulla on oma tarkoituksensa surun käsittelyssä. Daavidin kuvataan itkeneen yhdessä sotilaiden kanssa niin pitkään etteivät enempää jaksaneet. 1. Sam‬ ‭30:4‬. He olivat menettäneet kaikki lähimmäisensä ja kaiken omaisuutensa. Mikään ei tuota suurempaa surua kuin om‬‬an läheisen menettäminen. Suru koskettaa niin karskia sotilasta kuin herkkää ihmistä. Sitä ei voi kukaan paeta, mutta siitä on selvitty tai olisiko parempi ajatus, että sen kanssa voi elää. Surun keskellä voimme lohduttaa toista. Lohdutus voi olla itkua toisen rinnalla tai se voi olla vain hiljaa toisen vierellä olemista. Ehkä tärkeintä on vain olla läsnä ja kuunnella. Meillä on myös usko kaiken lohdutuksen Jumalaan, joka on luvannut olla meidän kanssamme aina. Jos tänään olet itkenyt niin paljon ettet enää jaksa, niin lohduttakoon sinua kaiken lohdutuksen Jumala. Voimia sinulle surun keskelle.

Apt. 22

Ison kansan joukon sanat: ”Pois elävien joukosta! Tuollainen ei saa elää!” kertovat suuresta vihasta. Paavali ratkaisu seurata Jeesusta merkitsi, että oma kansa hylkäsi hänet. Se merkitsi myös kuoleman vaaraan asettumista. Ison kansan joukon viha kohdistui yksinomaan häneen, vain roomalaisten sotilaiden väliintulo esti väkijoukkoa tappamasta häntä. Hän seisoi yksin kansanjoukon edessä ja otti heidän vihansa vastaan. Jeesus seisoi myös kansanjoukon edessä ja otti heidän vihansa päälleen. Myös hänelle huudettiin kuolemaa. Paavali kesti väkijoukon edessä Jeesuksen Kristuksen ansiosta ja hänen antamassaan voimassa. Ehkä Paavali pelkäsi, miten tässä käy, ehkä hän rukoili, varmasti monia ajatuksia liikkui mielessä kansanjoukon huutaessa. Ainakin minusta tuntuisi pahalta, jos minulle huudettaisiin nuo sanat: ”pois elävien joukosta! Tuollainen ei saa elää.” Sellaisten sanojen kuuleminen on pahinta mahdollista loukkausta minua kohtaan. Vihassa sanotut sanat itsessään satuttavat. Minun arvoni ei ole kuitenkaan ole ihmisten sanoissa. Olen arvokas ja rakastettu Jumalan lapsena. Toivon, että tällaiset ajatukset eivät valtaisi mieltäsi. Sinä olet Jumalalle rakas, hän on rakkaudessaan ottanut päällensä kaiken vihan. Hän on kantanut kaiken vihan, jota ehkä koet tai olet kokenut. Tuo hänelle vihan kokemukset, hän puhuu sinulle hyviä, rakastavia sanoa. Sinä et ole vihattu, vaan rakastettu ja hyväksytty Kristuksen ansion tähden.

Mika M

1. Sam. 29

Daavidin turvautui suuren hädän keskellä Jumalaan. Kun meitä kohtaa hätä, voimme turvata Jumalaan. Hän on aina lähellämme, hän on isämme, läsnäoleva Isä, jolle voimme tuoda kaiken sekä ilon että surun ja suuren hädän. Häneen voimme turvata myös silloin, kun olemme yksin vaikeuksiemme keskellä. Muista tänäönkin, että hän on läsnäoleva isä. Aina vaikeudet ei poistu elämästämme, mutta hän kuulee hätämme.

Apt. 21

Minä olen valmis, oli Paavalin vastaus, kun hänen ystävänsä varoittivat tulevasta vaarasta. He vetosivat Paavaliin, että hän ei menisi Jerusalemiin, jossa häntä odottaisi vankeus. Henki oli jo etukäteen varoittanut häntä vankeudesta. Paavali oli valmis Herran Jeesuksen nimen tähden menemään vankeuteen ja kuolemaankin. Häntä repi ajatus siitä, varmasti häntä repi myös lähimmäisten hätä. Tässä köytiin kamppailu, jonka jälkeen todettiin: toteutukoon Herran tahto. Mikä on sinun tai minun kamppailuni tänään? Suomessa uskon tähden ei joudu vankilaan eikä kuolla sen takia. Meillä on kuitenkin kamppailu monessa asiassa, kamppailu siitä, että olisimme valmiita tekemään tai sanomaan asioita Jeesuksen nimen tähden. Ainakin minä olen sellaista kamppailua joutunut tekemään ja joudun edelleen. Rukoilen tänäänkin, että olisin valmis tekemään asioita ja sanomaan asioita Jeesuksen nimen tähden. Tapahtukoon Isän, Jumala ja Herramme Jeesuksen Kristuksen tahto tänäänkin. Aamen.

Mika M

1. Sam. 28

Saulin elämän ratkaisut ovat surullista luettavaa. Kun Jumala ei vastaan niin yritetään saada vastaus keinolla millä hyvänsä. Saulin ratkaisu oli hakea vastausta pimeyden voimilta. Hän sai vastauksen, joka lopulta johti toivottomuuteen ja omaan itsemurhaan. Saulin elämän valinnat johtivat poispäin Jumalasta. Lopulta Herran sanottiin poistuneen hänestä ja viha ja epätoivo tuli tilalle. Tämä luku ei antanut itselle toivoa tänään, se muistuttaa pimeydestä, joka on ympärillämme. Jeesuksesta sanotaan: “Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo. Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa.” Joh. 1‬:‭4‬-‭5‬. Meidän Herramme Jeesus Kristus on voittanut pimeyden. Me voimme turvata häneen ja luottaa, että hän on kanssamme ja kuulee meidän rukouksemme, vaikka meistä tuntuisi hänen olevan hiljaa. Hän on kanssamme, hän ei hylkää meitä. Hän on uskollinen Jumala ja häneen voimme uskoa ja luottaa tänäänkin.

Apt. 20

Paavali rauhoitti muita mellakan jälkeen. Monet olivat varmasti peloissaan asioista, joita oli tapahtunut. Pelko Paavalin hengen menettämisestäkin oli varmasti käynyt mielessä. Paavali hyvästeli monia ihmisiä ja samalla rohkaisi monia. Hyvästelyt olivat ihmisille jäähyväisiä, he tunsivat tuskaa siitä etteivät enää näkisi Paavalia. Paavali vaikuttaa apostolien teoissa tehokkaalta ihmiseltä, joka kestää kaiken mahdollisen mellakoista lähtien. Hänessä on kuitenkin sydän, josta läheiset todistaa.  Sydän, joka itkee toisten puolesta ja joka suree sitä tuhoa, jota julmat seurakunnan tuhoajat saavat aikaan. Paavalin elämästä heijastuu se, mitä Kristus on kokenut meidän puolestamme. Jos lähimmäisen hätä koskettaa sinua, jos se saa sinut itkemään ja suremaan, niin sinulla on Kristuksen antama sydän. Toisinaan kuorma toisen puolesta tuntuu kuin se olisi omaasi. Tuo kaikki asiasi Kristuksen ristin luokse. Hän on luvannut kantaa sinun ja lähimmäisen taakan. Vaikka tilanne ei sinulla tai lähimmäisellä muuttuisikaan niin rukouksesi kuullaan. Usko ei katso näkyväiseen, se katsoo pidemälle ikuisuuteen asti. Voimme vain luottaa Jumalan sanan lupaukseen ja rohkaista toisiamme: “Luottakaa aina Jumalaan, tuokaa hänen eteensä kaikki mikä sydäntänne painaa! Jumala on turvamme. Psalm. 62‬:‭9‬ ‭

Mika M