Jes. 18, 2. Kor. 1

Jes. 18

2. Kor. 1

Useimmat ihmiset varmaankin haluaisivat, että elämä olisi mahdollisimman helppoa ja ongelmatonta. Toisaalta olen tavannut ihmisiä, jotka tuntuvat olevan elementissään, kun heidän pitää ratkaista ongelmallisia ja hankalia tilanteita.

Ahdingot ja kärsimykset kuuluvat elämään. Ne voivat olla ns. ulkopuolelta tulevia tai oman sisäisen elämän/todellisuuden kamppailuja. Absoluuttista mittatikkua niiden arviointiin ei ole olemassa, vaan jokaisen oma kokemus määrittää, miltä ne tuntuvat ja mikä niiden mittaluokka on.

Onneksi meillä on Paavalin sanoin ”armahtava Isä ja runsaan lohdutuksen Jumala”, joka ”rohkaisee meitä kaikissa meidän ahdingoissamme” (2. Kor. 1:3-4). Jumalalta saatu lohdutus ja rohkaisu auttaa meitä myös lohduttamaan ja rohkaisemaan toisiamme (2. Kor. 1:4, 6). Rukous toistemme puolesta on myös tärkeää ahdinkojen ja kärsimysten keskellä (2. Kor. 1:11).

Pekka

Jes. 17, 1. Kor. 16

Jes. 17

1. Kor. 16

Paavali vaikuttaa olleen melkoinen verkostoitumisen mestari ainakin Roomalaiskirjeen ja 1. Korinttilaiskirjeen viimeisten lukujen perusteella. Monet ihmiset ja seurakunnat tulevat niissä mainituiksi.

Verkostoitumisesta puhutaan nykyisin paljon hyvin monissa eri yhteyksissä. Tuntuu ja vaikuttaa siltä, että lähes kaikki kuviteltavissa olevat asiat ovat erilaisissa verkostoissa, joissa toimijat ovat keskinäisessä riippuvuussuhteessa toisiinsa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Meillä jokaisella on omat verkostomme. Ne voivat olla suppeat tai laajat. Toinen voi rakentaa niitä tietoisesti ja tavoitteellisesti, ja toista ne eivät voisi vähempää kiinnostaa. Toinen voi olla niistä ylpeä, ja toinen voi niitä kadehtia. Tässäkin kohtaa ihmiset ovat hyvin erilaisia. 

Maailmanlaaja kristillinen seurakunta on valtavan suuri verkosto. Jeesuksen seuraajina jokainen meistä on yksi pieni osa tätä suurta verkostoa. Itse en koe olevani hyvä verkostoituja. Itse asiassa tämä oli yksi ajankohtainen ajatus omassa työssäni juuri ennen kuin jäin kesälomalle. Minua lohduttaa ajatus, että joka tapauksessa olen osa maailmanlaajaa kristillistä seurakuntaa, jossa minulla on siskoja ja veljiä lähellä ja kaukana.

Pekka

Jes. 16, 1. Kor. 15

Jes. 16

1. Kor. 15

Ortodoksiystäväni sanoi monia vuosia sitten, että ortodokseilla on sanonta: ”Muista joka päivä kuolemaasi.” Silloin muistan ihmetelleeni, että onpa aika synkkä ajatus päivittäin muistettavaksi. Myöhemmin, kun olen tähän ajatukseen palannut, olen huomannut, että se jollakin tavoin auttaa asettamaan asiat oikeaan järjestykseen.

Jokainen meistä kohtaa fyysisen kuoleman jossakin vaiheessa. Kukaan ei voi sitä välttää. Meillä on vain tämä hetki, jonka saamme lahjana ja josta saamme olla tavattoman kiitollisia. Menneitä ei kannata murehtia eikä tulevaisuuteen kiinnittää liikaa huomiota. Kannattaa keskittyä siihen, mitä voi tehdä tai olla tekemättä juuri nyt, ja tehdä niin katse Jeesukseen suunnattuna (1. Kor. 15:53-57, Fil. 1:21).

Pekka