2. Sam. 3, Apt. 26

2. Sam. 3

Apt. 26

Paavali saa mahdollisuuden puolustautua juutalaisten syytöksiä vastaan. Puhe on pitkä, perusteellinen ja vaikuttava. Paavalin elämäntarina on Raamatussa yksi puhuttelevimmista. Arvovaltaisten kuulijoiden reaktiot ovat mielenkiintoisia. Toinen on sitä mieltä, että Paavali on järjiltään. Toinen taas kieltäytyy ottamasta vastaan hyvän sanoman Jeesuksesta mitätöimällä sen, mitä Paavali on sanonut.

Mitkähän ovat nykyisin yleisimpiä syitä olla uskomatta Jeesukseen? Valitettavasti tämä kysymys ei koske pelkästään ihmisiä, jotka eivät ole kohdanneet Jeesusta. On myös ihmisiä, jotka luopuvat seurakuntayhteydestä ja ehkäpä jopa uskostaan. Marko Jauhiainen kirjoitti Ristin Voitossa 25.8.2023 mielenkiintoisen artikkelin siitä, miksi ihmiset tipahtavat seurakuntayhteydestä. Seuraavassa on hyvin tiivis luettelo hänen tekemistään havainnoista:

    • pettymys karismaattiseen, jalustalle nostettuun auktoriteettiin
    • seurakunnan vinoutunut oppi
    • teologinen kriisi
    • arvottomuuden kokemus, kun syystä tai toisesta kokee olevansa toisen luokan uskova
    • tekopyhyys
    • vallan väärinkäyttö
    • seurakunnan kyvyttömyys auttaa ihmisen vakavassa kriisissä
    • seurakunnan jakautuminen

Näitä voisi mietiskellä pitkäänkin. Itselleni tästä tulee ajatus, että keskeistä on se, että seurakunnassa kaikkia voitaisiin pitää tavallisina ihmisinä hyvine puolineen ja puutteineen, koska sellaisia me olemme. Asetutaan rinnalle, kuunnellaan, rukoillaan, ollaan rehellisiä ja avoimia.

Pekka

2. Sam. 2, Apt. 25

2. Sam. 2

Apt. 25

Oikeudenkäynnissä tavoitteena ymmärtääkseni on, että totuus saataisiin selville ja sen perusteella voitaisiin antaa oikea tuomio. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta käytännössä niin ei taida valitettavasti aina olla. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin oikeudessa asianosaisten ei tarvitse puhua totta, vaan he saavat puhua omassa asiassaan periaatteessa lähes mitä vain. Todistajaa taas sitoo vala, jonka mukaan hänen on puhuttava totta. Jos osoittautuu, että hän ei ole puhunut totta, hän syyllistyy väärään valaan ja joutuu itse syytettyjen penkille. Joskus kysyin tutulta juristilta, miten tämä voi näin olla. Hän sanoi, että tässä ikään kuin tunnustetaan tosiasiat siitä, millainen ihminen on. Jos oikein tulkitsen, ihminen ei siis kovin mielellään puhu totuudenmukaisesti itsestään tai hän ainakin venyttää totuutta omaksi hyväkseen jättämällä kertomatta koko totuutta.

Paavali kehottaa meitä luopumaan valheesta ja puhumaan totta (Ef. 4:25). Hän toteaa, että tämä edellyttää mielenmuutosta (Ef. 4:20-24). Vain Jumalan sana ja Pyhä Henki meissä voi saada aikaan sen, että meidän mielemme muuttuu, luovumme valheesta ja siirrymme totuuteen. Paavalia kannattanee uskoa, koska häntä voidaan oman elämänkokemuksensa perusteella pitää pätevänä kokemusasiantuntijana.

Pekka

Ruut. 4, Ilm. 11

Ruut. 4

Ilm. 11

Noomin, Ruutin ja Boaksen tarina saa kauniin päätöksen tämän päivän luvussa. Varmasti monenlaista tapahtui heidän elämänsä varrella, mutta heidän myöhemmistä vaiheistaan Raamattu ei kerro. Ruut ja Boas ja heidän poikansa Obed mainitaan Jeesuksen sukuluetteloissa Uuden testamentin puolella. Kaikki kolme mainitaan Matteuksen evankeliumissa( 1:5) sekä Boas ja Obed Luukkaan evankeliumissa (3:32). Moabilainen Ruut on siis yksi lenkki siinä sukupolvien ketjussa, josta Jeesus syntyi. Boas ja Ruut olivat kuningas Daavidin isoisovanhemmat.

Noomi, Ruut ja Boas tuskin ymmärsivät elämänsä aikana, miten tärkeällä paikalla he olivat. Jälkikäteen heidän elämänsä ja uskollisuutensa merkitys on helppo todeta. Näin se varmaankin on enemmän tai vähemmän jokaisen yksittäisen ihmisen kohdalla. Arjessa helposti unohtuu, että Jeesuksen seurassa olemme osa suurta tarinaa, joka saa täyttymyksensä, kun Jeesus tulee takaisin. Jumala on hyvä ja uskollinen. Jokaisen ihmisen elämällä on merkitys ja tarkoitus Jumalan suunnitelmissa.

Pekka