Tekijä: Pekka

2. Moos. 26 Joh. 8

”Kun he tiukkasivat häneltä vastausta, hän suoristautui ja sanoi: »Se teistä, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven.”.” (Joh. 8:7)

Apostoli Paavali vahvistaa Jeesuksen opetuksen, kun hän kirjoittaa siitä, miten ”kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat vailla Jumalan kirkkautta” (Room. 3:23). Synti istuu meissä ihmisessä hyvin tiukassa. Oma lukunsa on, että naapurin synnit on paljon helpompi nähdä kuin omat synnit. Tuomitsevaa asennetta toista ihmistä kohtaan ei yleensä tarvitse kovin syvältä itsestään lähteä etsimään. Toisten syntien tarkkailusta ja tuomitsemisesta Jeesus varoittaa vuorisaarnassaan (Matt. 7:1-5).

Ellemme usko Jeesukseen, kuolemme synteihimme (Joh. 8:24). Jeesus kutsuu meitä valoon (Joh. 8:12) ja vapauteen (Joh. 8:31-32).

Auta, Jeesus, uskomaan sinuun! Auta elämään valossa ja vapaudessa, jotka sinä annat ja vaikutat!

Pekka

2. Moos. 25 Joh. 7

”Joka tahtoo noudattaa hänen tahtoaan, pääsee kyllä selville siitä, onko opetukseni lähtöisin Jumalasta vai puhunko omiani.” (Joh. 7:17)

Tämä jae on ollut minulle erittäin merkityksellinen siitä asti, kun tulin uskoon. Vuoden 1992 käännös ei kuitenkaan mielestäni tavoita sitä syvyyttä, joka jakeeseen sisältyy. Vuoden 1938 käännöksessä jae kuului näin: ”Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, tulee hän tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta, vai puhunko minä omiani.”

Raamatunselitysopas Novumin mukaan jakeessa käytetty verbi, joka edellä on käännetty ’päästä selville’ ja ’tuntea’, voitaisiin kääntää ’tietää’, ’tuntea’, ’oppia tuntemaan’, ’huomata’, ’ymmärtää’, ’osata’ ja ’tunnustaa’. Novumin mukaan verbi ”kuvaa usein läheistä ja luottamuksellisesta suhdetta kahden henkilön välillä’. Vanha käännös mielestäni tavoittaa paremmin tämän näkökulman, jossa keskeistä on se, että Jeesuksen opetuksista vakuuttuminen perustuu läheiseen suhteeseen hänen kanssaan. Kyseessä ei ole siis ensisijaisesti tiedollinen ymmärtäminen, joka mielestäni on uudessa käännöksessä näkökulmana.

Kiitos, Jeesus, että voimme sinut tuntea ja vakuuttua sinusta ja opetuksistasi! Kiitos, että käytät tähän kaikkia aistejamme ja koko olemustamme etkä pelkästään järjellistä ymmärrystämme!

Pekka

1. Moos. 4 Luuk. 16

Kertomus rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta jättää mieleen epämiellyttävän olon. Länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan hyvin toimeentulevana edustajana ei ole vaikeaa asettaa itseään kertomuksessa rikkaan miehen rooliin, jonka iankaikkinen kohtalo on onneton. Ymmärränkö tämän vertauksen oikein? Miten oma taustani vaikuttaa siihen, miten tulkitsen vertausta? 

Vastakohtia vertauksessa riittää: rikas – köyhä, ylellisyys – nälkä, terveys – sairaus, iankaikkinen elämä – iankaikkinen kadotus. Tästä tulee pintatasolla väistämättä houkutus ajatella, että ihmisen iankaikkinen kohtalo olisi sidoksissa siihen, mikä hänen asemansa elämässä on suhteessa näihin ääripäihin.

Tätä Jeesus tuskin tarkoitti. Paavali kirjoittaa, että pelastus on Jumalan lahja ja perustuu Jumalan armoon eikä ihmisen teoilla ole siinä mitään merkitystä (Ef. 2:8-9). Paavali kuitenkin jatkaa samassa kohdassa, että meidät on luotu ”Jeesuksen Kristuksen yhteyteen toteuttamaan niitä hyviä tekoja, joita tekemään Jumala on meidät tarkoittanut” (Ef. 2:10).

Varmaankin Jeesus kertomuksellaan halusi korostaa sitä, ettemme eläisi itsekeskeistä elämää, jossa ei ole tilaa toisille eikä heidän kärsimykselleen ja kivulleen. Lisäksi kertomuksessa on vahva viesti sen suhteen, että ihmisen tulee tehdä iankaikkiseen elämään liittyvät päätöksensä maallisen elämänsä aikana. Tätä päätöstä varten on olemassa riittävästi tietoa, eikä siihen tarvita yhteyttä elävien ja kuolleiden välillä. 

Herra Jeesus, anna meille myötätuntoa ja kiinnostusta kaikkia ihmisiä kohtaan! Anna meille viisautta, ymmärrystä ja rakkautta kohdata heitä ja heidän erilaisia tarpeitaan! Auta niin, että jokainen meistä voi omilla lahjoillaan olla palvelemassa sinun valtakuntasi työssä!

Pekka